Koivutisle torjuu lehtokotiloita tehokkaasti

EU:n torjunta-ainestrategian tavoitteena on ottaa luonnon omat torjuntamekanismit laajemmin käyttöön. Samalla halutaan osittain korvata synteettiset kemikaalit ympäristöystävällisemmillä, helpommin hajoavilla tuotteilla.

Helsingin yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että kotimaista raaka-ainetta voidaan hyvin käyttää tällaiseen tarkoitukseen. Koivusta saatavat koivutisle ja koivuterva tarjoavat mahdollisuuksia tehokkaaseen, halpaan ja ympäristölle vähäriskiseen nilviäistorjuntaan.

– Lehtokotilot ja espanjansiruetanat ovat viime vuosina aiheuttaneet runsaasti ongelmia. Koivuterva ja koivutisle karkottavat kotiloita ja etanoita tehokkaasti, sanoo bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Marleena Hagner.

Biohiili estää glyfosaatin huuhtoutumista vesistöihin

Maaperässä ja vesistöissä on monien synteettisten torjunta-aineiden jäämiä. Esimerkiksi rikkaruohojen torjuntaan yleisesti käytetty glyfosaatti ei pohjoisissa oloissa hajoa maaperässä yhtä nopeasti kuin etelä-Euroopassa. Glyfosaatti huuhtoutuukin kylmässä maassa helposti vesistöihin.

– Koivusta ja koivun kuoresta saatavalla biohiilellä voidaan vaikuttaa synteettisten torjunta-aineiden riskeihin esimerkiksi vähentämällä aineiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin. Alustavan aineiston perusteella koivusta tehty biohiili vähensi glyfosaatin huuhtoutumista maaperästä noin neljänneksellä, Hagner sanoo.

_______________

FM Marleena Hagner väittelee 20.9.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Potential of the slow pyrolysis products birch tar oil, wood vinegar and biochar in sustainable plant protection - pesticidal effects, soil improvement and environmental risks. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Auditorio, Kirkkokatu 16, 15140 Lahti.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Lisätietoja:
Marleena Hagner, puh. 044 3627527