maailman sadanneksi paras yliopisto
Viime yönä julkaistun Times Higher Education -yliopistovertailun listan kärkipäässä ovat englanninkielisen maailman yliopistot: The California Institute of Technology, Harvard jaOxford . Paras ei-englanninkielisessä maassa sijaitseva yliopisto oli ETH Zürich sijalla 14. Pohjoismaisista yliopistoista ainoastaan Helsingin yliopisto ja Karoliininen instituutti (sijalla 36.) pääsivät maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon.
Suomalaisyliopistoista Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat luokassa 301–350. Jyväskylän yliopisto on luokassa 351–400.
Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen iloitsee tuloksesta:
– Maailman sadan parhaan joukkoon pääsemisestä on käytännössäkin hyötyä. Se parantaa kansainvälistä mainettamme.
Helsingin yliopisto sai arvioinnissa selvästi parhaat pisteensä sitaatioiden määrässä ja toiseksi parhaat kansainvälisyydestä. Tieteenalakohtaisessa vertailussa Helsingin yliopistossa parhaiten menestyivät humanistiset tieteet, jotka sijoittuivat 62:ksi.
Yliopistovertailuilla on vaikutusta
Apulaisprofessori Tero Erkkilän mukaan rankingit ovat saavuttaneet lyhyessä ajassa erittäin näkyvän aseman yliopistojen arvioinnissa sekä korkeakoulupoliittisessa keskustelussa. Vertailut saattavat vaikuttaa myös opiskelijoihin ja tutkijoihin, kun he valitsevat yliopistoa. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella työskentelevä Erkkilä on tutkinut kansainvälisiä yliopistovertailuja eli -rankingeja ja toimittanut aiheesta kirjan, joka julkaistaan ensi viikolla.
Hän suhtautuu yliopistovertailuihin kriittisesti:
- Monessa mielessä rankingien taustaoletuksena on angloamerikkalainen yliopistomalli, eivätkä ne välttämättä huomioi kansallisia eroja eivätkä esimerkiksi resursseja, hän huomauttaa.
Rankingien on katsottu suosivan englanninkielistä julkaisemista, mikä sitten synnyttää painetta julkaista englanniksi.
- Kansainväliset arvioinnit voivat vähentää julkaisemista muilla kielillä. Tässä mielessä rankingeilla on paljonkin merkitystä, Erkkilä pohtii.
Lisätietoja:
Times Higher Education World University Ranking Results 2013-2014 »»
Aiempia ranking-uutisia:
10.9. Helsingin yliopisto nousi yhdeksän sijaa QS-yliopistovertailussa
15.8.: Helsingin yliopisto vakaasti 76. sijalla Shanghain yliopistovertailussa
Kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen, markus.laitinen@helsinki.fi, puh. 09-191 22605
Apulaisprofessori Tero Erkkilä, tero.erkkila@helsinki.fi, puh. 09-191 24826
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannamaija Helanderviestintäpäällikkö
Puh:0400 675 820hannamaija.helander@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme