Taloyhtiön remontti ei raunioita osakkaiden taloutta

Taloyhtiön ja sen osakkaiden taloudenpito kytkeytyvät toisiinsa tiiviisti, mikä korostuu mittavien korjaushankkeiden yhteydessä. Useimmilla taloyhtiöillä osakkeenomistajien kukkaro on ainoa tulonlähde, joten remontin kustannukset tulevat osakkaiden maksettavaksi enemmin tai myöhemmin. Hyvin tehty taloudellinen hankesuunnittelu koituu taloyhtiön osakkaiden eduksi ja pienentää remontista koituvaa maksurasitusta.

Remonttirahoituksen monet keinot

Osakkaat maksavat osuutensa taloyhtiön korjaushankkeen kustannuksista yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiökokouksessa taloyhtiön osakkaat itse päättävät, miten hanke rahoitetaan. Tyypillisimmät rahoitusvaihtoehdot ovat olleet pankkilaina, osakkaiden maksamat hankeosuussuoritukset, taloyhtiön omaisuuden myynti, lisä- tai täydennysrakentaminen sekä ARAn ja kuntien myöntämät korjausavustukset.

Taloyhtiön luotollinen tili eli niin sanottu luottolimiitti on tullut yhä useammin keinoksi korjaushankkeiden rahoittamisessa. Tällöin korjaushankkeen kulut maksetaan luotolliselta tililtä sitä mukaa, kun niitä syntyy ja korkoa maksetaan vain nostetusta summasta. Tili säästää myös aikaa, sillä lainan eriä nostettaessa ei tarvita paperisotaa, vaan laskut maksetaan tililtä luottokortin tapaan. Korjaushankkeen valmistuttua selviävät toteutuneet kulut. Silloin pankki muuttaa tilin varsinaiseksi taloyhtiön remonttilainaksi. Näin taloyhtiön tilille ei jää ylimääräistä, nostettua lainaa. ”Korjaushankkeen aikainen luotollinen tili joustavoittaa laskujen maksamista ja taloyhtiö säästää korkomenoissa”, toteaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen.

Taloudellisen hankesuunnittelun osana käydään läpi erilaiset mahdollisuudet korjaushankkeen rahoittamiseksi ja selvitetään, mitkä ovat omassa taloyhtiössä käyttökelpoisia keinoja. Taloyhtiöt voivat rahoittaa korjaushankkeita myymällä talonmiehen asunnon, tonttimaata tai rakennusoikeutta taikka muuttamalla sopivia tiloja asunnoiksi. Näin saadut tulot käytetään korjaushankkeeseen, jolloin osakkaiden maksuosuudet pienenevät.

Pankkilaina taloyhtiölle vai osakkaille?

Remonttiin otettava pankkilaina voi olla joko taloyhtiön ottamaa tai sitten kunkin osakkaan omaa lainaa, jolla osakas maksaa pois osuutensa korjaushankkeen kustannuksista. ”Laina kannattaa kilpailuttaa ottaapa lainan sitten taloyhtiö tai osakas”, muistuttaa Pynnönen Kiinteistöliitosta.

Osakkaan oma remonttilaina katsotaan asuntolainaksi, joten sen koroista saa alijäämähyvityksenä 30 prosentin verohyödyn (vuonna 2013 koroista voi vähentää 80 prosenttia). Henkilökohtainen pankkilaina on yhtiölainaa joustavampi, ja pankkilainan laina-aika on yleensä pidempi kuin yhtiölainan, jolloin kuukausierät jäävät pienemmiksi. Usein oman pankkilainan voi saada neuvoteltua myös edullisemmalla marginaalilla, pidemmällä laina-ajalla ja ehdoilla kuin mitä taloyhtiöt saavat. Oman pankkilainan ehtoja on neuvottelemalla myös helpompi muuttaa kuin taloyhtiön lainaehtoja.

Avustukset kannattaa hyödyntää

Taloyhtiöiden korjaushankkeisiin on saatavissa myös julkista rahaa avustuksina. ARA myöntää peruskorjausten käynnistysavustuksia yhteensä 115 miljoonaa euroa vuosina 2013-2014 ja nämä rahat ovat nyt haettavana. Avustusta voi käyttää esimerkiksi putkiremontin, ikkunoiden ja ulko-ovien uusimiseen, yläpohjan ja katon sekä parvekkeiden uusimiseen. Avustusta myönnetään myös ilmanvaihtojärjestelmän ja lämmitysjärjestelmän uusimiseen. ”Taloyhtiön kannattaa selvittää saatavissa olevat avustukset, sillä ilmaista rahaa ei kannata jättää käyttämättä”, sanoo Pynnönen.

Kiinteistöliitto yhteistyökumppaneineen toteuttaa Korjaushanke haltuun -kiertueen, jonka tilaisuudet tavoittavat noin 2000 taloyhtiöiden isännöitsijää ja hallituksen jäsentä 12 paikkakunnalla eri puolilla Suomea puolen vuoden aikana. Kiertueen tavoitteena on edesauttaa taloyhtiöiden korjaushankkeiden onnistumista. Tiedon tarve on suuri, sillä jo yksistään linjasaneerausten määrän ennustetaan ensi vuosikymmenellä kasvavan kolmanneksen nykytahtia suuremmaksi.

Remonttirahoituksen muistilista:

• varaudu remonttikuluihin etukäteen niin osakkaana kuin taloyhtiönä
• käy läpi korjaushankkeen rahoituksen eri keinot ja mahdollisuudet taloyhtiössä, esim. selvitä lisä- ja täydennysrakentamista rahoituskeinona
• huomioi taloyhtiön osakkaiden erilaiset mahdollisuudet remontin rahoittamiseen
• tarkista yhtiöjärjestyksestä, millaisia vastikeperusteita taloyhtiössä käytetään eri tarkoituksiin
• pyydä lainatarjous useasta pankista
• hae ARAn avustusta korjaushankkeeseen

Lisätietoja:

http://www.taloyhtio.net/korjaushanke

Yhteydenotot asiantuntijoille haastatteluja varten:

viestintäassistentti Hanna Riihimäki, puh. 040 777 0656
yhteysjohtaja Timo Tossavainen, puh. 050 320 9464