MLL:n selvitys: Tukioppilastoiminta voi vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä

Kansainvälisesti vertaillen suomalaiskoululaiset pärjäävät hyvin taitoaineissa, mutta oppilaiden välisissä sosiaalisissa suhteissa on enemmän ongelmia ja kouluviihtyvyys heikompi kuin muissa maissa. Oppilaat kokevat, että heillä on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. 

Tukioppilastoiminta tarjoaa nuorille osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia ja helpottaa oppilaiden välisten suhteiden rakentumista. Tukioppilaat tutustuttavat 7.-luokkalaisia toisiinsa ja uuteen kouluun ja pitävät nimikkoluokalleen tunteja esimerkiksi tunteiden käsittelystä, yhteisöllisyydestä ja kiusaamisen vaikutuksista. Tukioppilaat saavat koulutusta muiden nuorten tukemiseen ja MLL:n kiusaamiskyselyssä oppilaat ovat kertoneet, että tukioppilaalle on helpompi kertoa kiusaamisesta kuin aikuisille.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti tukioppilastoiminnan kouluissa vuonna 1972. Neljässäkymmenessä vuodessa toiminta on laajentunut kattamaan yli 90 %  Suomen yläkouluista. Tukioppilaita on vuosittain yhteensä noin 14 000. Jopa 40 % Suomen kahdeksasluokkalaisista haluaisi ryhtyä tukioppilaiksi.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto teki alkuvuoden aikana arvioinnin tukioppilastoiminnan vaikutuksista. Arvioinnin perusteella tukioppilastoiminta edistää nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumista ja halua vaikuttaa omiin asioihinsa.

- Tukioppilastoiminta auttaa uusia oppilaita löytämään ystäviä ja oman paikkansa ryhmässä.  Tavoitteena on että ketään ei jätetä joukon ulkopuolelle.  Usein kyse on pienistä asioista kuten siitä, että tukioppilas osoittaa tervehtimällä ja mukaan pyytämällä, että jokainen on tärkeä ja hyväksytään omana itsenään, MLL:n nuorisotyön päällikkö Juuso Peura kuvaa.

Arvioinnissa nousi esiin, että tukioppilastoiminnalta odotetaan apua erityisesti koulukiusaamisen vähentämiseen. Tukioppilaisiin kohdistuu kiusaamiseen puuttumiseen liittyen osin kohtuuttomiakin odotuksia.

- Tukioppilaat voivat vaikuttaa esimerkillään siihen, hyväksytäänkö kiusaamista vai ei. Pitää kuitenkin muistaa, että tukioppilaat ovat tavallisia nuoria, jotka samalla hakevat omaa paikkaansa ryhmässä. Pitkään jatkuneen kiusaamisen selvittely ja lopettaminen on vaativaa ja aina aikuisen vastuulla, Peura muistuttaa.

Tukioppilaiden apuna ovat aikuiset tukioppilasohjaajat, jotka järjestävät tukioppilaiden valinnat ja koulutuksen sekä ohjaavat tukioppilaiden toimintaa lukuvuoden aikana.  Yleensä tukioppilasohjaajat ovat opettajia, koulukuraattoreita tai opinto-ohjaajia. MLL tarjoaa tukioppilasohjaajille koulutusta ja materiaaleja.

- Arvioinnissa huomattiin, että koulujen oppilaat olivat sitä tyytyväisempiä tukioppilastoimintaan, mitä enemmän tukioppilasohjaajat olivat voineet kouluttautua tehtävään.  Toiminta ei vaadi kovin suuria resursseja, ja arvioinnin perusteella ohjaajien ja tukioppilaiden kouluttaminen lisää koko koulun hyvinvointia, Peura sanoo.

Tukioppilaat kertoivat arvioinnissa, että heillä olisi intoa ja ideoita kehittää toimintaa, mutta koulun rakenteet ja aikuislähtöinen toimintatapa eivät anna siihen paljonkaan mahdollisuuksia. Niissä kouluissa, joissa ohjaajat olivat saaneet koulutusta ja tukioppilaat saivat itse suunnitella toiminnan sisältöä ja vaikuttaa koulun arkeen, tulokset olivat hyvin positiivisia.

Tukioppilastoiminnan arvioinnin tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.mll.fi/tukioppilastoiminta

Lisätietoa:

• Juuso Peura, nuorisotyön päällikkö, p. 040 728 5070
• Kirsi Pihlaja, nuorisotyön suunnittelija, p. 050 527 1612
• Liisa Partio, viestintäjohtaja, p. 040 580 8984

MLL:n  tukioppilastoiminta alkoi vertaistuen hyödyntämisestä päihdevalistuksessa. Nykyisin työn painopisteet ovat kiusaamisen ehkäiseminen, ryhmähengen rakentaminen ja osallisuuden lisääminen.

MLL toteutti vuonna 2012 tukioppilastoiminnan arvioinnin, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa tukioppilastoiminnan kehittämiseen. Yhteensä arviointiin osallistui 55 koulua, 934 tukioppilasta sekä 1047 kahdeksannen luokan oppilasta. Lisätietoja www.mll.fi/tukioppilastoiminta.