Suomen tavoitteena rakentaa vanhoihin kerrostaloihin 500 hissiä vuodessa

Lappeenrannassa on noin 350 hissitöntä, vähintään kolmikerroksista taloa ja Imatralla 190. Hissittömiä kerrostaloja on Suomessa 18 800 ja hissittömiä porraskäytäviä 42 000.
– Eli koko Suomessa hissittömiä kerrostaloja on 40 prosenttia koko kannasta, kertoi Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta maanantaina Lappeenrannassa Korjaushanke
haltuun -seminaarissa.

Ikääntyvien ihmisten ja kuntatalouden kannalta on välttämätöntä, että omassa kodissa on mahdollisuus asua mahdollisimman pitkään. Siksi Lappeenrannassa kaupunki ja Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi edistävät voimakkaasti hissirakentamista.

Lappeenrannan kaupunki etsii aiempaa parempia menetelmiä hissirakentamisen houkuttelevuuden lisäämiseksi. – Olemme esimerkiksi mukana Hissi Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa. Markkinoimme vuosittain ARAn avustuksia lehti-ilmoituksella, esittelemme hissin rakennuttaneiden taloyhtiöiden käytännön kokemuksia, jotka herättävät paljon mielenkiintoa sekä pidämme hissiasiaa esillä verkkosivuilla, luettelee Lappeenrannan kaupungin asuntotoimenjohtaja Risto Kantola.

Hissi Esteetön Suomi 2017 -hankkeen tavoitteena on nostaa jälkiasennushissien rakentamisen määrä Suomessa vaiheittain vähintään 500:een vuositasolla. Etelä-Karjalassa tavoitteena on rakentaa 65 hissiä seuraavien neljän vuoden aikana. - Jälkiasennushissien rakentamisen ja esteettömyyskorjausten pohdinta sopii luontevimmin kunnossapitotarveselvityksen laadinnan yhteyteen, Virta muistuttaa.

Etelä-Karjalan kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ylitalo kertoo yhtiön toimivan aktiivisesti hissien rakentamiseksi taloihinsa.
- Suunnitelmissa on rakentaa jälkiasennuksina 12 hissiä seuraavan neljän vuoden aikana. Yhden omistajan vuokrataloyhtiössä päätökset syntyvät helpommin kuin taloyhtiöissä, Ylitalo luonnehtii.

Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Sami Tammisto muistuttaa, että tekniikka kehittyy vauhdilla. - Taloyhtiöiden kannattaa päivittää tilanne säännöllisesti. Jos vuosia takaperin tehdyssä selvityksessä on törmätty hissihankkeessa umpikujaan sopivan toteutustavan puuttuessa, voi tilanteeseen tänään olla jo ratkaisu olemassa, Tammisto tietää.

Asunto-osakeyhtiö voi hakea ympäri vuoden valtion avustusta jälkiasennettavan hissin rakentamista varten. Avustus on enintään 50 prosenttia kustannuksista (www.ara.fi).

Miten hissin rakentamiskustannukset jaetaan?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hissin jälkiasennuksesta aiheutuvat kustannukset jaetaan vastikeperusteen ja huoneiston sijaintikerroksen perusteella. Maksuosuudet jakautuvat siinä suhteessa, missä hissin rakentaminen nostaa huoneiston arvoa.

Mitä korkeammalla rakennuksessa huoneisto sijaitsee, sitä enemmän hissin asennus tuottaa huoneistolle etua arvonnousun muodossa. Jos hissin jälkiasennus ei tuota huoneistolle lainkaan etua, vapautetaan huoneisto hankkeen kustannuksista.

- Mikäli hissi asennetaan vain osaan porrashuoneista, jaetaan kustannukset vain sen porrashuoneen asukkaiden kesken. Tai jos hissi asennetaan kerrostaloon yhtiössä, jossa on kerrostalo- ja rivitalorakennuksia, vapautetaan rivitaloasukkaat hissikustannuksista, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen.

Päätökset hankkeen toteuttamisesta ja vapautuksista tehdään yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Lisäksi vaaditaan, että päätöstä kannattaa enemmistö yhtiökokouksessa läsnä olevista hankkeen maksuvelvollisista.

Hissilaskuri helpottaa hissin jälkiasennuksen kustannusjaon laskemista taloyhtiössä

Korjaustieto.fi-sivustolla voi laskea, kuinka hissin jälkiasennuksen kustannukset jakautuvat asunto-osakeyhtiön osakkaiden kesken. Laskuri soveltuu hissikulujen jakoon taloyhtiöissä, jotka rakentavat uuden hissin vähintään kolmikerroksiseen taloon tai vain osaan porrashuoneista.

Suomenkielinen hissilaskuri löytyy osoitteesta www.korjaustieto.fi/hissilaskuri ja ruotsinkielinen osoitteesta www.korjaustieto.fi/sv/hisskalkylator.

Lisätietoja:

Kiinteistöliitto (puh.numerot vain toimitusten käyttöön), kehityspäällikkö Jari Virta puh. 045 6728168 ja vanhempi lakimies Kristel Pynnönen puh.040 5796978.

Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi, toiminnanjohtaja Sami Tammisto puh. 040 7293493 ja puheenjohtaja Seppo Ylitalo puh. 0400 363198 (Etelä-Karjalan kiinteistöyhdistys).