Risen toimitilavisio vuoteen 2025: Vankiloiden määrä lähes ennallaan – vain Pyhäselän vankilasta luovuttaisiin

Rikosseuraamuslaitoksen Senaatti-kiinteistöille maksamat toimitilakustannukset ovat vuosittain 47 milj. euroa eli 19 % kokonaiskustannuksista. Useissa vankiloissa on lähivuosina edessä tilojen perusparannus, mikä merkitsee kyseisten vankiloiden vuokrakustannusten merkittävää nousua. Nykyisten peruskorjaussuunnitelmien toteuttaminen nostaisi tulevaisuudessa toimitilojen vuokrakustannuksia 11 milj. eurolla.

Samanaikaisesti valtiontalouden säästötoimien johdosta Rikosseuraamuslaitoksen vuosittaista määrärahaa on leikattu yli 5 milj. euroa. Tarvittavien säästöjen aikaansaamiseksi  vuosiksi 2013-2016 on laadittu sopeuttamissuunnitelma, joka mm. sisältää lähes 200 henkilötyövuoden vähennyksen vuonna 2005 alkaneen tuottavuusohjelman aikana toteutetun yli 300 htv:n vähennyksen lisäksi.

Sopeuttamissuunnitelmasta huolimatta Rikosseuraamuslaitos ei tule toimeen myönnetyillä toimintamenomäärärahoillaan, jolloin joudutaan etsimään uusia säästöjä niin henkilöstö- kuin toimitilakustannuksista  Vaihtoehtoisesti Rikosseuraamuslaitoksen määrärahoja tulisi lisätä.

Etelä-Suomessa laitosrakenne tarvetta vastaavaksi – Keravan vankila jatkaa

Visiossa tehdään monia toiminnallisia linjauksia valvontatasoluokitukseen, arvioinnin ja  sijoittamisen kehittämiseen, naisvankien sijoitteluun sekä kuntouttavaan ja vaikuttavaan toimintaan liittyen

Etelä-Suomeen tulee lisää avovankilapaikkoja. Vantaan tutkintavankilan yliasutustilanne poistetaan ja turvataan tutkintavankien erilläänpito. Varaudutaan maassa- ja maahanmuuton aiheuttamaan vankimäärän nousuun. Helsingin vankilan paljusellit poistuvat. Synergiaetuja ja kustannussäästöjä haetaan myös perustamalla Helsinkiin rikosseuraamusalan kampus. 

Avolaitospaikkoja saadaan lisää peruskorjaamalla Keravan vankilan suljettu puoli ja tekemällä siitä  95-paikkainen avovankila/avovankilaosasto. Entisestä nuorisovankilarakennuksesta luovutaan, samoin kuin suurimmasta osasta muita kiinteistöjä. Henkilökunnan asuntoihin korjataan henkilöstön työtilat.

Jokelan vankilan suljettu puoli muutetaan myös 84-paikkaiseksi avovankilaksi/avovankilaosastoksi. Syntyvän avolaitoksen työtoiminnassa hyödynnetään hyviä kulkuyhteyksiä ja yhteiskunnan tarjoamia työtoiminnan verkostoja. Nykyiset avo-osastoparakit säilyvät.

Hallinnon keventämiseksi Keravan ja Jokelan avovankilaosastot muodostavat toimitilavision mukaan jatkossa yhden yksikön, Keski-Uudenmaan vankilan.
 
Vantaan vankilan alueelle rakennetaan uusi rakennus, johon tulee 120 suljettua vankipaikkaa. Pyrkimyksenä on keskittää alueen tutkintavangit yhteen paikkaan ja pystyä nykyistä paremmin hyödyntämään jo olemassa olevia tiloja ja toimintoja.

Helsingin vankilan paljuselleistä päästään lopullisesti, kun ns. paljuselliosastot, Länsi- ja Pohjoinen, perusparannetaan. Henkilökunnan entisiin asuinrakennuksiin sijoittuu Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto. Syntyvän kampuksen yhteyteen perustetaan avoyksikkö ja vapauttamisyksikkö.

Suomenlinnan vankilan peruskorjaus valmistuu.

Laitosrakenteen kevenemisen vuoksi muutokset on tarkoitus toteuttaa nykyisillä henkilöstöresursseilla.

Hämeenlinnassa paljuselleistä eroon  – Turkuun alan kampus
  
Hämeenlinnan vankilan paljuselleistä päästään eroon, kun vankilan perusparannus valmistuu vuonna 2017. Vankilan nykyiset henkilökunnan asunnot muutetaan avoyksiköksi, johon tulee 35 vankipaikkaa. Vanajan  avovankilan Ojoisten osasto peruskorjataan, ja paikat ovat tarvittaessa myös Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen käytettävissä.

Turussa synergiaetuja ja kustannussäästöjä haetaan perustamalla kaupunkiin rikosseuraamus- kampus, jonka muodostavat Turun yhdyskuntaseuraamustoimisto, arviointikeskus ja  Aurassa sijaitsevan Käyrän vankilan korvaava laitos, jossa toiminta jatkuu enintään 40-paikkaisena yksikkönä.

Itä- ja Pohjois-Suomessa vankimäärä vähenee – Pyhäselästä luovutaan, Pelso säilyy

Itä- ja Pohjois-Suomessa Pyhäselän vankilaa esitetään lakkautettavaksi vuonna 2020. Väestöennusteen mukaan väkiluku Pohjois-Karjalassa alenee, ja samalla vankimääräkin vähenee. Vankilarakennus on jo nyt osin taloteknisesti vanhentunut, ja peruskorjaus olisi aloitettava vuoteen 2025 mennessä.

Henkilöstön aseman turvaamisessa noudatetaan Risen henkilöstöpoliittisia linjauksia, joilla pyritään mahdollisimman laajasti turvaamaan henkilöstön asema ja sijoittuminen muihin yksiköihin. Laitoksen henkilöstölle pyritään löytämään siirto muihin laitoksiin kuitenkin niin, että valtaosa vapautuvista henkilötyövuosista voidaan vähentää Risen henkilötyövuosikehyksestä.

Vangit voidaan sijoittaa alueen muihin vankiloihin. Mikkelin vankilan peruskorjaus on käynnissä, ja sen valmistuttua alueen suljettujen paikkojen määrä nousee 58:lla.

Pelson vankilan investointi toteutetaan suunnitellusti eli keskusrakennus ja selliosasto  peruskorjataan,  selliosasto yksi puretaan eikä avolaitosta rakenneta. Väestöennusteen mukaan Oulun seudun väkiluku kasvaa, joten alueella tarvitaan vankipaikkoja.

Laukaan vankilan toiminta siirretään Jyväskylään, johon perustetaan kampus yhdessä yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa vuoden 2016 aikana. Saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, tuoko kampusten perustaminen synergiaetuja ja ovatko ne toiminnallisesti perusteltuja.

Synergiaetujen ja kustannussäästöjen saamiseksi myös Joensuuhun ja Mikkeliin suunnitellaan perustettaviksi kampukset. Joensuun kampuksen muodostaisivat Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Juuan vankilan korvaava laitos. Mikkelin kampukselle tulisi Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Sulkavan vankilan korvaava laitos.

Toimintaympäristössä ja vankimäärissä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset voivat kuitenkin luoda tarpeen tarkastella vision pitkän aikavälin, vuoteen 2025 ulottuvia, muutosehdotuksia uudelleen.

Lisätietoja: ylijohtaja Tuula Asikainen, p.029 56 88517 ja kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi, 029 56 88511 sekä viestintäpäällikkö Usko Määttä, p.050-331 0067