Helsingin yliopisto

Tuloerojen kasvun myötä kasvoivat myös suuri- ja pienituloisten väliset terveyserot

13.11.2013 12:58:06 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa
Suuri- ja pienituloisten väliset erot sairastavuudessa ovat kasvaneet Suomessa 90-luvun alun jälkeen, osoittaa tuore tutkimus. Näyttää siltä, että terveyserojen kasvu on yhteydessä tuloerojen kasvuun.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin erituloisissa kotitalouksissa asuvien työikäisten suomalaisten sairauspäivien määrän kehittymistä vuosien 1987 ja 2007 välisenä aikana. Tarkasteltuna ajanjaksona erot sairauspäivien määrässä suuri- ja pienituloisten ryhmien välillä kasvoivat, ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että terveyserojen kasvu oli yhteydessä tuloerojen kasvuun.

– Kasvavat erot kotitalouksien kulutusmahdollisuuksissa olivat yhteydessä tulojakauman mukaisten sairastavuuserojen kasvuun, mutta eivät selitä muutosta kokonaan. Sairastavuuserojen muutos liittyykin todennäköisesti myös terveysongelmien aiheuttamiin vaikeuksiin työelämässä ja työmarkkinoilla, sanoo tutkija Akseli Aittomäki.

Rekisteritietoon perustuvaan tutkimukseen otettiin satunnainen yhdentoista prosentin otos suomalaisväestöstä; ryhmä rajattiin siten, että mukana tarkastelussa olivat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka eivät tutkimusaikana saaneet mitään eläkettä. Terveyttä mitattiin Kelan korvaamilla sairauspäivillä. Koulutuksen ja ammattiaseman yhteys sairastavuuteen huomioitiin, ja tutkimuksessa mitattiin myös   kulutusmahdollisuuksien yhteyttä sairastavuuteen.

Erot korvattujen sairauspäivien määrissä tulojakauman eri päissä olevien ihmisten välillä kasvoivat huomattavasti tutkimusjakson aikana. Tuloluokkien alimpaan viidennekseen kuuluvien sairauspäivät lisääntyivät erityisen voimakkaasti, kun taas ylimmän viidenneksen asema suhteessa keskituloisiin parani. Erot sairauspäivien määrässä kuitenkin kasvoivat voimakkaammin kuin tuloerot. Hieman alle puolet sairauspäivien jakautumisessa tapahtuneesta muutoksesta oli mahdollista selittää tulojen muutoksella.

– Tiedämme, että kotitalouden tulot ovat yhteydessä sairastavuuteen. Tutkimusajanjaksona tuloerot kasvoivat ja myös sairastavuuserot tuloluokkien välillä kasvoivat. Taloudellisen eriarvoisuuden suureneminen on todennäköisesti osasyy  terveyserojen kasvamiseen, Aittomäki tiivistää.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Hjelt-instituutissa ja  valtiotieteellisen tiedekunnan Väestön tutkimuksen yksikössä tehty tutkimus on julkaistu Social Science & Medicine -lehdessä.

Linkki artikkeliin: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277-953613005716

Lisätietoja:

Projektitutkija Akseli Aittomäki
Puhelin: 09 191 27548
Sähköposti: akseli.aittomaki@helsinki.fi

 

Liitteenä oleva graafi (Akseli Aittomäki):

Kelan korvaamien sairauspäivien ja kotitalouden tulojen välinen yhteys Suomen väestössä kolmena eri ajankohtana. Sairauspäivien määrä tulokymmenyksittäin suhteessa ylimpään kymmenykseen. Tulot mitattiin kotitalouden henkilöluvulla vakioituna veronalaisena realitulona (kolmen vuoden keskiarvo). Sairauspäivät mitattiin tulojen mittauksen jälkeisenä kolmena vuotena, ja sisälsivät myös työnantajalle maksetut sairauspäivärahat. Mallissa vakioitiin ikä, sukupuoli, korkea-asteen koulutus, ammatin mukainen sosioekonominen asema sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olo.

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi

Kuvat

Kelan korvaamien sairauspäivien ja kotitalouden tulojen välinen yhteys Suomen väestössä kolmena eri ajankohtana. Kuva: Akseli Aittomäki
Kelan korvaamien sairauspäivien ja kotitalouden tulojen välinen yhteys Suomen väestössä kolmena eri ajankohtana. Kuva: Akseli Aittomäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye