Aalto-yliopiston Ilkka Niemelä: ”Panostus yliopistoihin on paras ratkaisu osaajapulaan”

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä piti lukuvuoden avajaispuheessaan tärkeänä, että hallitus jatkoi viime viikolla annetussa vuoden 2023 budjettiesityksessään panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen. Tavoitteena on nostaa TKI-menot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. ”Tämä on oikea suunta, mutta tavoitteen toteutuminen vaatii seuraavaltakin hallitukselta tuntuvia lisäpanostuksia. Edessämme on dramaattisia muutoksia, kun haemme ratkaisuja ihmiskunnan isoihin kestävyyshaasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Keskeistä on kohdentaa julkiset TKI-panostukset kestävään kehitykseen. Ne on kohdistettava siten, että ne vivuttavat merkittävästi yksityisiä panostuksia, koska suurin osa TKI-investoinneista tulee kuitenkin yrityksiltä.” 

Niemelän mukaan: ”Matka kohti neljän prosentin tavoitetta nostaa TKI-investointien määrää useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain, mistä arviolta yli puolet on asiantuntijatyötä. Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme tulevaisuudessa merkittävän määrän uusia tekijöitä. Kestävyyshaasteiden, kestävän kasvun ja siihen vaadittavien TKI-investointien keskeisin pullonkaula on siis itse asiassa osaajien ja osaamisen saatavuus. Ja paras tapa ratkaista tämä haaste on panostukset yliopistoihin! Niillä on tärkeä kaksoisvaikutus: toisaalta syntyy uutta osaamista, tutkimustuloksia ja keksintöjä kestävien innovaatioiden pohjaksi ja samalla kipeästi tarvittavia uusia osaajia.” 

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Otto Usvajärvi totesi omassa puheessaan: ”Yliopistoyhteisö on kokenut kovia viimeisen muutaman vuoden aikana. Koko yhteisö teki parhaansa ja suoriutui yllättävistä olosuhteista erinomaisesti. Tästä huolimatta, äkillinen pandemiasta johtuva muutos yhteiskunnan ilmapiirissä oli kova isku varsinkin opintojaan aloitteleville opiskelijoille, joista useat joutuivat selviämään uudessa ympäristössä ilman normaalisti opiskeluaikoihin kuuluvaa tukiverkkoa.” 

”Epävarmuudet ja vaikeat ajat eivät ole ohi, mutta historia on osoittanut, että yliopistoyhteisöistä löytyy voimaa ja ymmärrystä selvitä vaikeista ajoista ja yhteiskunnan muutoksista. Aallossa autetaan kavereita ja apua tarvitsevia. Täällä kaikki hyväksytään mukaan ja kaikkien panosta tarvitaan,” Usvajärvi jatkoi.  

Jukka Seppälä Aalto-professoriksi 

Polymeeriteknologian professori Jukka Seppälä nimitettiin lukuvuoden avajaisissa Aalto-professoriksi. Arvonimi voidaan myöntää professorille, jonka tieteelliset ansiot ovat poikkeuksellisen merkittäviä. 

Seppälä on erikoistunut polymeeritieteeseen ja erityisesti biopolymeerien tutkimukseen. Biopolymeerit perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin ja ne voivat lisäksi olla biohajoavia. Tutkimus on johtanut uusiin keksintöihin ja innovaatioihin kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja lääketieteellisten biomateriaalien alueilla.  

Seppälä on ollut varhaisessa vaiheessa kehittämässä biopohjaiseen maitohappoon perustuvaa ja biohajoavaa materiaalia, joka korvaa perinteisiä muoveja. Hän on kehittänyt myös lääketieteellisiä polymeerejä. Tällaisia ovat esimerkiksi elimistössä hajoavat bioaktiiviset komposiitit ja lääkeaineita kontrolloidusti vapauttavat polymeerimateriaalit.  

Aalto-yliopistossa professori Seppälä on toiminut laitosjohtajana ja varadekaanina. Seppälä on johtanut Suomen Akatemian huippuyksikköä, työskennellyt Kansallisen Biotalousinfrastruktuurin johtajana sekä Suomen Akatemian akatemiaprofessorina. Hänen 420 vertaisarvioituun julkaisuunsa on tehty noin 12 000 viittausta, ja hän on yhtenä keksijöistä yli 50 keksintö- ja patenttiperheessä. Seppälä on ohjannut yli 200 diplomityötä ja noin 40 väitöskirjaa. 

Professori Seppälä piti avajaistilaisuudessa Aalto-esitelmän.  

Mika A. Sillanpää ja Laure Mercier de Lépinay palkittiin Vuoden Aalto-teosta 

Vuoden Aalto-tekona palkittiin professori Mika A. Sillanpään ja apulaisprofessori Laure Mercier de Lepinayn fysiikan alan tutkimusläpimurto. Sillanpää, de Lépinay ja muu tutkijatiimi kumosivat kvanttimekaniikan perusperiaatteen kvanttirummuilla. Tutkijat onnistuivat mittaamaan samanaikaisesti kvanttirumpukalvojen paikan ja nopeuden, mitä pidettiin aiemmin mahdottomana. Vaikeat kokeet vaativat paljon kärsivällisyyttä uusien lähestymistapojen kehittämiseen ja testaamiseen. Kansainvälistä fyysikkoseuraa edustava Physics World palkitsi saavutuksen vuoden 2021 tärkeimpänä tutkimusläpimurtona. 

Avajaisissa jaettiin myös muita tunnustuspalkintoja yliopiston henkilöstölle. 

Lue myös:
Jukka Seppälä on nimitetty Aalto-professoriksi.