Aalto-yliopiston Ilkka Niemelä: ”Panostus yliopistoihin on paras ratkaisu osaajapulaan”
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä piti lukuvuoden avajaispuheessaan tärkeänä, että hallitus jatkoi viime viikolla annetussa vuoden 2023 budjettiesityksessään panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen. Tavoitteena on nostaa TKI-menot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. ”Tämä on oikea suunta, mutta tavoitteen toteutuminen vaatii seuraavaltakin hallitukselta tuntuvia lisäpanostuksia. Edessämme on dramaattisia muutoksia, kun haemme ratkaisuja ihmiskunnan isoihin kestävyyshaasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Keskeistä on kohdentaa julkiset TKI-panostukset kestävään kehitykseen. Ne on kohdistettava siten, että ne vivuttavat merkittävästi yksityisiä panostuksia, koska suurin osa TKI-investoinneista tulee kuitenkin yrityksiltä.”
Niemelän mukaan: ”Matka kohti neljän prosentin tavoitetta nostaa TKI-investointien määrää useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain, mistä arviolta yli puolet on asiantuntijatyötä. Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme tulevaisuudessa merkittävän määrän uusia tekijöitä. Kestävyyshaasteiden, kestävän kasvun ja siihen vaadittavien TKI-investointien keskeisin pullonkaula on siis itse asiassa osaajien ja osaamisen saatavuus. Ja paras tapa ratkaista tämä haaste on panostukset yliopistoihin! Niillä on tärkeä kaksoisvaikutus: toisaalta syntyy uutta osaamista, tutkimustuloksia ja keksintöjä kestävien innovaatioiden pohjaksi ja samalla kipeästi tarvittavia uusia osaajia.”
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Otto Usvajärvi totesi omassa puheessaan: ”Yliopistoyhteisö on kokenut kovia viimeisen muutaman vuoden aikana. Koko yhteisö teki parhaansa ja suoriutui yllättävistä olosuhteista erinomaisesti. Tästä huolimatta, äkillinen pandemiasta johtuva muutos yhteiskunnan ilmapiirissä oli kova isku varsinkin opintojaan aloitteleville opiskelijoille, joista useat joutuivat selviämään uudessa ympäristössä ilman normaalisti opiskeluaikoihin kuuluvaa tukiverkkoa.”
”Epävarmuudet ja vaikeat ajat eivät ole ohi, mutta historia on osoittanut, että yliopistoyhteisöistä löytyy voimaa ja ymmärrystä selvitä vaikeista ajoista ja yhteiskunnan muutoksista. Aallossa autetaan kavereita ja apua tarvitsevia. Täällä kaikki hyväksytään mukaan ja kaikkien panosta tarvitaan,” Usvajärvi jatkoi.
Jukka Seppälä Aalto-professoriksi
Polymeeriteknologian professori Jukka Seppälä nimitettiin lukuvuoden avajaisissa Aalto-professoriksi. Arvonimi voidaan myöntää professorille, jonka tieteelliset ansiot ovat poikkeuksellisen merkittäviä.
Seppälä on erikoistunut polymeeritieteeseen ja erityisesti biopolymeerien tutkimukseen. Biopolymeerit perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin ja ne voivat lisäksi olla biohajoavia. Tutkimus on johtanut uusiin keksintöihin ja innovaatioihin kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja lääketieteellisten biomateriaalien alueilla.
Seppälä on ollut varhaisessa vaiheessa kehittämässä biopohjaiseen maitohappoon perustuvaa ja biohajoavaa materiaalia, joka korvaa perinteisiä muoveja. Hän on kehittänyt myös lääketieteellisiä polymeerejä. Tällaisia ovat esimerkiksi elimistössä hajoavat bioaktiiviset komposiitit ja lääkeaineita kontrolloidusti vapauttavat polymeerimateriaalit.
Aalto-yliopistossa professori Seppälä on toiminut laitosjohtajana ja varadekaanina. Seppälä on johtanut Suomen Akatemian huippuyksikköä, työskennellyt Kansallisen Biotalousinfrastruktuurin johtajana sekä Suomen Akatemian akatemiaprofessorina. Hänen 420 vertaisarvioituun julkaisuunsa on tehty noin 12 000 viittausta, ja hän on yhtenä keksijöistä yli 50 keksintö- ja patenttiperheessä. Seppälä on ohjannut yli 200 diplomityötä ja noin 40 väitöskirjaa.
Professori Seppälä piti avajaistilaisuudessa Aalto-esitelmän.
Mika A. Sillanpää ja Laure Mercier de Lépinay palkittiin Vuoden Aalto-teosta
Vuoden Aalto-tekona palkittiin professori Mika A. Sillanpään ja apulaisprofessori Laure Mercier de Lepinayn fysiikan alan tutkimusläpimurto. Sillanpää, de Lépinay ja muu tutkijatiimi kumosivat kvanttimekaniikan perusperiaatteen kvanttirummuilla. Tutkijat onnistuivat mittaamaan samanaikaisesti kvanttirumpukalvojen paikan ja nopeuden, mitä pidettiin aiemmin mahdottomana. Vaikeat kokeet vaativat paljon kärsivällisyyttä uusien lähestymistapojen kehittämiseen ja testaamiseen. Kansainvälistä fyysikkoseuraa edustava Physics World palkitsi saavutuksen vuoden 2021 tärkeimpänä tutkimusläpimurtona.
Avajaisissa jaettiin myös muita tunnustuspalkintoja yliopiston henkilöstölle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Niemelä, rehtori, Aalto-yliopisto
050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
president@aalto.f
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nimitys: Aalto-yliopiston kehitysjohtajaksi Raili Pönni26.3.2024 16:32:11 EET | Tiedote
Raili Pönni on toiminut aiemmin yliopiston suunnittelupäällikkönä ja väliaikaisena kehitysjohtajana.
Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja
Taloustieteilijä: Vesivoiman luonnonvaravero toisi tuloja ja parantaisi ympäristön tilaa13.3.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Luonnonvaravero olisi keino ohjata ympäristönsuojelusta aiheutuvia kuluja niin, etteivät ne koituisi yksin sähkönkuluttajien kontolle.
50 vuotta täyttävän radio-observatorion uudet teleskoopit valmistuivat – jatkossa saamme tarkempaa tietoa esimerkiksi aurinkokunnan liikkeestä Linnunradalla7.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Teleskoopit avaavat uusia mahdollisuuksia monialaiseen avaruustutkimukseen ja -koulutukseen. Opiskelijoille on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus suunnitella ja rakentaa monet teleskooppijärjestelmän keskeiset osat syöttötorvista antennien mekaniikkaan.
Tutkimus: Ihmisen toiminta ajanut maapallon makean veden kierron pois tasapainosta4.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Ihmisen toiminta on muokannut rajusti makean veden kiertokulkua maailmanlaajuisesti esiteolliseen aikaan verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme