Aerosolihiukkasten nopea kasvu laboratorio-olosuhteissa yllätti tutkijat
Tähän päätyivät tutkijat, jotka yhdistivät hiukkaslaskureista ja massaspektrometreistä saatavan uusimman tiedon. He myös selvittivät, että syynä olivat pienet happo-emäs -klusterit, joita aiemmin ei ole voitu edes havaita. Sopivissa olosuhteissa näitä molekyyliklustereita voi muodostua ilmakehässä hyvin paljon.
- Ihan uutta tietoa on se, että klusterit voivat osallistua myös hiukkasten kasvuun, sanoo tutkija Katrianne Lehtipalo Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta.
Tänään 20.5.2016 Nature Communications -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa saatiin myös ensimmäinen kokeellinen varmistus ilmiöstä, joka on aiemmin ennustettu teoreettisesti: sähkövaraus voi kiihdyttää aerosolihiukkasen kasvua, kun hiukkanen on hyvin pieni.
- Ilmiön arvioidaan olevan merkittävä erittäin puhtaissa olosuhteissa, esimerkiksi yläilmakehässä, siis siellä, missä rikkihappo ei voi muodostaa pysyviä klustereita muiden molekyylien kanssa, Lehtipalo sanoo.
Kammiossa tutkitaan hiukkasten syntyä ja kasvua ilmakehän kaasuista
Aerosolihiukkasten kasvuprosessin ymmärtäminen on olennaista ilmastomallien kannalta, sillä nanohiukkaset vaikuttavat ilmastoon vasta kun ne ovat kasvaneet ilmakehässä tarpeeksi suuriksi. Silloin ne voivat muodostaa pilvipisaroita tai sirottaa auringonvaloa. Kaikkein pienimmät hiukkaset ovat hyvin alttiita häviämään, ne tarttuvat esimerkiksi erilaisille pinnoille, ja siksi niiden mittaaminen on vaikeaa.
Nature Communications -lehdessä nyt ilmestynyt artikkeli on ensimmäinen CLOUD-projektin (Cosmics Leaving OUtdoors Droplets) tuloksista kertova julkaisu, jossa keskitytään selvittämään nanohiukkasten kasvumekanismeja ilmakehän olosuhteissa.
Tässä projektissa uusien aerosolihiukkasten syntyä ja kasvua ilmakehän kaasuista tutkitaan Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa Cernissä sijaitsevan CLOUD-kammion avulla. Kammiossa vallitsevia olosuhteita, kuten lämpötilaa, kosteutta ja ionisaatiota kontrolloidaan äärimmäisen tarkasti, minkä jälkeen sinne valitaan haluttu kaasuseos tutkittavaksi. Ionien eli sähkövarattujen hiukkasten syntymistä kammiossa voidaan muuttaa kohdistamalla siihen hiukkaskiihdyttimestä tuleva alkeishiukkassuihku tai poistamalla ionit voimakkaan sähkökentän avulla.
Uusimmat mittalaitteet mahdollistavat työn molekyylitasolla
Uusimman mittalaiteteknologian ansiosta hiukkasten muodostumis- ja kasvuprosessia voidaan tutkia molekyylitasolta lähtien, mikä on johtanut jo useisiin tieteellisiin läpimurtoihin.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa hiukkasia tuotettiin ja kasvatettiin kammiossa rikkihapon, ammoniakin ja dimetyyliamiinin avulla. Rikkihapon tiedetään olevan merkittävä tekijä ilmakehän hiukkasten muodostumisessa. Sitä muodostuu ilmakehässä pääasiallisesti rikkidioksidin hapettuessa auringonvalon ansiosta. Ammoniakkia ja erilaisia amiineja esiintyy ilmakehässä myös luontaisesti, mutta ihmisen toiminta, esimerkiksi karjankasvatus, on lisännyt niiden päästöjä huomattavasti.
CLOUD-projektiin osallistuu tutkijoita 18 eri instituutista ympäri maailman. Suomesta mukana ovat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä Ilmatieteen laitos.
Julkaisu:
Nature Communications 20.5.5.2016, Lehtipalo K. et al., The effect of acid-base clustering and ions on the growth of atmospheric nano-particles
Kuvateksti:
CLOUD-kammiossa tutkitaan aerosolihiukkasten kasvua ja syntyä. Kuvassa kammion lämpöeristettyä seinämää ja hiukkasten havainnointiin käytettyjä mittalaitteistoja.
Kuva: Katrianne Lehtipalo
Lisätietoja:
Tutkija Katrianne Lehtipalo, 040 663 0939, katrianne.lehtipalo@helsinki.fi, Helsingin yliopisto
Professori Markku Kulmala, 040 596 2311, markku.kulmala@helsinki.fi, Helsingin yliopisto
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fihttp://blogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa keväiset videot median käyttöön!4.5.2024 13:19:11 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet riemuiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina arviolta jopa 7000 henkeä.
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme