Äidin synnytyksessä saamat antibiootit muuttavat lapsen suoliston mikrobiomia

Antibioottihoito muuttaa vastasyntyneen lapsen suoliston mikrobiomia nopeasti ja pitkäksi aikaa, selvittivät Oulun yliopiston tutkijat. Synnytyksen jälkeen lapselle annetut antibiootit muuttivat 1–2 päivän sisällä suoliston mikrobiomin koostumusta verrattuna lapsiin, jotka eivät saaneet antibiootteja. Pelkkä äidin saama antibiootti muutti lapsen mikrobiomia yhtä paljon kuin lapsen itsensä syntymän jälkeen saama suonensisäinen antibiootti.

Antibioottia saaneilla lapsilla Bacteroidetes-ryhmän bakteereita oli vähemmän ja Firmicutes-ryhmän bakteereita enemmän kuin niillä lapsilla, jotka eivät saaneet antibiootteja. Erot säilyivät 6 kk ikään saakka, jolloin viimeiset tutkimuksen näytteet kerättiin. Antibioottihoitoa suonensisäisesti saaneet vastasyntyneet saivat laktobasilleja sisältävää probioottivalmistetta, joka ei kuitenkaan estänyt pitkäaikaisia muutoksia.

Oulun yliopistossa ja OYS:n Lasten ja naisten klinikoilla kerättiin yhteensä 426 päivittäistä ulostenäytettä syntymästä lähtien 149 alateitse syntyneeltä lapselta, joista 44 oli altistunut synnytyksessä äidin saamalle antibiootille, 29 sai antibioottia suonensisäisesti pian syntymän jälkeen, 29 altistui antibiootille synnytyksessä ja sen jälkeen, ja 47 ei altistunut lainkaan antibiooteille. Äidit saivat yleensä antibioottina kapeakirjoista penisilliiniä ja lapset yhdistelmäantibioottia. Näytteet tutkittiin uuden sukupolven sekvensoinnilla Oulun yliopiston genetiikan ja ekologian laitoksella dosentti Mysore Tejesvin ja dosentti Anna Maria Pirttilän johdolla.

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä tutki samasta aineistosta lapsen ja äitien ulosteesta antimikrobiresistenssiä aiheuttavat bakteerien geenit. Synnytyksessä ja sen jälkeen annetut antibiootit lisäsivät antimikrobiresistenssigeenien eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien osuutta lapsen suolen bakteeristossa.

Aiemmin on osoitettu, että keisarileikkaus muuttaa lapsen suoliston mikrobiomia eli bakteeriflooraa nopeasti ja pitkäaikaisesti. Alateitse syntyneistä lapsista yhteensä 20–30% altistuu äidin antibiootille synnytyksen aikana ja 2–5% saa antibioottia synnytyksen jälkeen. Äidin saama antibiootti vähentää tehokkaasti vastasyntyneiden vakavia B-streptokokkibakteerin aiheuttamia verenmyrkytyksiä eli sepsiksiä. Varhaisten antibioottihoitojen vaikutus normaaleihin lapsen bakteereihin tunnetaan huonosti.

Suolen mikrobiomin muutokset saattavat nykytiedon mukaan olla yhteydessä lapsen terveyteen, mutta asia vaatii lisätutkimuksia. Tällä hetkellä antibiootit pelastavat sekä äitien että lasten henkiä, joten antibioottien käyttöä kannattaa jatkaa nykykäytännön mukaisesti. Tutkimustulokset kuitenkin kannustavat kehittämään entistä tarkempia infektioiden ennaltaehkäisykeinoja, sillä äideille käytetyt kapeakirjoisetkin antibiootit muuttavat merkittävästi lapsen suoliston mikrobiomia.

Tutkimus julkaistiin Scientific Reports –lehdessä.

Tapiainen, T., Koivusaari, P., Brinkac, L., Lorenzi, H. A., Salo, J., Renko, M., . . . Tejesvi, M. V. (2019). Impact of intrapartum and postnatal antibiotics on the gut microbiome and emergence of antimicrobial resistance in infants. Scientific Reports, 9(1), 10635. doi:10.1038/s41598-019-46964-5