Äidit ovat uupuneimpia tasa-arvoisimmissa maissa

– Tulos on yllättävä ja jopa paradoksaalinen. Eikö nimenomaan tasa-arvoisissa maissa vanhemmuuden pitäisi olla jaetumpaa ja helpompaa, dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistolta pohtii. Sorkkila vastaa professori Kaisa Aunolan ohella Suomen osuudesta tutkimuksessa.
Tulokset osoittivat myös, että äitien näkemys sukupuolten välisestä tasa-arvosta työelämässä sekä siitä, että miesten tulisi osallistua enemmän lastenhoitoon ja kotitöihin, lisäsi riskiä vanhempana uupumiselle erityisesti maissa, joissa vallitsi vahva sukupuolten välinen tasa-arvo. Vaikuttaa siltä, että huolimatta korkeasta tasa-arvosta koulutuksessa, työelämässä, terveydessä ja poliittisessa päätöksenteossa, vanhemmuudessa äidit eivät välttämättä koe tasa-arvoa. Perhepolitiikassa olisikin tärkeää varmistaa, että tasa-arvo ylettyy myös perhe-elämään ja vanhemmuuteen.
– Äidit voivat olla niin sanotusti ’tuplapaineen’ alla, eli he kokevat painetta tai halua osallistua tasa-arvoisesti työelämään, mutta sen lisäksi he edelleen kantavat suuren vastuun kodista ja lapsista, Sorkkila pohtii.
Vähäisempi kuormitus ja ristiriita eri elämänalueiden välillä saattaa selittää sitä, minkä takia epätasa-arvoisemmissa maissa äidit olivat vähemmän uupuneita vanhempina. Tutkijoiden mukaan tarvetta palata sukupuolten väliseen epätasa-arvoon ei kuitenkaan ole, vaan tärkeää olisi keksiä keinoja tuoda lisää tasa-arvoa myös vanhemmuuteen.
Suomi oli osallistuneista maista tasa-arvoisin
Suomi oli yhteiskunnallisin vertauksin tarkasteltuna osallistuneista maista kaikkein tasa-arvoisin. Suomen jälkeen tasa-arvoisin maa oli Ruotsi. Tasa-arvoltaan heikoimmaksi sijoittui 40 maan välisessä vertailussa Pakistan.
Maiden välillä tuloksissa oli myös mielenkiintoisia eroja. Esimerkiksi seitsemässä maassa ei havaittu merkitsevää yhteyttä äitien tasa-arvon arvostamisen ja uupumuksen välillä. Muutamassa maassa, kuten Egyptissä, äidit puolestaan raportoivat erittäin korkeaa uupumusta, vaikka maa oli tasa-arvoltaan heikko. Poikkeavia tuloksia saattaa selittää naisten rajoitettu rooli tai syrjintä työmarkkinoilla tai maiden erilaiset linjaukset perhepolitiikassa. Lisäksi maat eroavat siinä, miten työntekoa ja vanhemmuutta yleisesti arvostetaan yhteiskunnassa.
– Esimerkiksi Kuuba oli melko tasa-arvoinen maa, mutta siellä raportoitiin vain vähän vanhemmuuden uupumusta. On mahdollista, että äidit eivät uuvu ’tuplaroolin’ alle, koska työelämässä olemisen lisäksi myös äitiyttä arvostetaan paljon, ja sitä tuetaan niin yhteiskunnan kuin läheistenkin toimesta, Aunola pohtii.
Tutkimukseen osallistui 11 538 äitiä 40 eri maasta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa arvioitiin yksilötasolla, sekä yhteiskunnallisella tasolla (Global Gender Gap Report, 2018). Arvioinnissa otettiin huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo taloudellisessa osallistumisessa ja mahdollisuuksissa, koulutuksessa, terveydessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Analyysit toteutettiin hyödyntäen monitasomallinnusta. Artikkeli on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Cross-Cultural Psychology-lehdessä.
Artikkeli:
IIPB Consortium [Roskam, I…Aunola, K.,…Sorkkila, M.,..& Mikolajczak, M.] (2022). Gender equality and maternal burnout: A 40-country study. Journal of Cross-Cultural Psychology, 53(2), 157-178. https://doi.org/10.1177/00220221211072813
Lisätietoja:
dosentti Matilda Sorkkila, matilda.sorkkila@jyu.fi, puh. +358408054709
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme