Äidit ovat uupuneimpia tasa-arvoisimmissa maissa

– Tulos on yllättävä ja jopa paradoksaalinen. Eikö nimenomaan tasa-arvoisissa maissa vanhemmuuden pitäisi olla jaetumpaa ja helpompaa, dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistolta pohtii. Sorkkila vastaa professori Kaisa Aunolan ohella Suomen osuudesta tutkimuksessa.
Tulokset osoittivat myös, että äitien näkemys sukupuolten välisestä tasa-arvosta työelämässä sekä siitä, että miesten tulisi osallistua enemmän lastenhoitoon ja kotitöihin, lisäsi riskiä vanhempana uupumiselle erityisesti maissa, joissa vallitsi vahva sukupuolten välinen tasa-arvo. Vaikuttaa siltä, että huolimatta korkeasta tasa-arvosta koulutuksessa, työelämässä, terveydessä ja poliittisessa päätöksenteossa, vanhemmuudessa äidit eivät välttämättä koe tasa-arvoa. Perhepolitiikassa olisikin tärkeää varmistaa, että tasa-arvo ylettyy myös perhe-elämään ja vanhemmuuteen.
– Äidit voivat olla niin sanotusti ’tuplapaineen’ alla, eli he kokevat painetta tai halua osallistua tasa-arvoisesti työelämään, mutta sen lisäksi he edelleen kantavat suuren vastuun kodista ja lapsista, Sorkkila pohtii.
Vähäisempi kuormitus ja ristiriita eri elämänalueiden välillä saattaa selittää sitä, minkä takia epätasa-arvoisemmissa maissa äidit olivat vähemmän uupuneita vanhempina. Tutkijoiden mukaan tarvetta palata sukupuolten väliseen epätasa-arvoon ei kuitenkaan ole, vaan tärkeää olisi keksiä keinoja tuoda lisää tasa-arvoa myös vanhemmuuteen.
Suomi oli osallistuneista maista tasa-arvoisin
Suomi oli yhteiskunnallisin vertauksin tarkasteltuna osallistuneista maista kaikkein tasa-arvoisin. Suomen jälkeen tasa-arvoisin maa oli Ruotsi. Tasa-arvoltaan heikoimmaksi sijoittui 40 maan välisessä vertailussa Pakistan.
Maiden välillä tuloksissa oli myös mielenkiintoisia eroja. Esimerkiksi seitsemässä maassa ei havaittu merkitsevää yhteyttä äitien tasa-arvon arvostamisen ja uupumuksen välillä. Muutamassa maassa, kuten Egyptissä, äidit puolestaan raportoivat erittäin korkeaa uupumusta, vaikka maa oli tasa-arvoltaan heikko. Poikkeavia tuloksia saattaa selittää naisten rajoitettu rooli tai syrjintä työmarkkinoilla tai maiden erilaiset linjaukset perhepolitiikassa. Lisäksi maat eroavat siinä, miten työntekoa ja vanhemmuutta yleisesti arvostetaan yhteiskunnassa.
– Esimerkiksi Kuuba oli melko tasa-arvoinen maa, mutta siellä raportoitiin vain vähän vanhemmuuden uupumusta. On mahdollista, että äidit eivät uuvu ’tuplaroolin’ alle, koska työelämässä olemisen lisäksi myös äitiyttä arvostetaan paljon, ja sitä tuetaan niin yhteiskunnan kuin läheistenkin toimesta, Aunola pohtii.
Tutkimukseen osallistui 11 538 äitiä 40 eri maasta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa arvioitiin yksilötasolla, sekä yhteiskunnallisella tasolla (Global Gender Gap Report, 2018). Arvioinnissa otettiin huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo taloudellisessa osallistumisessa ja mahdollisuuksissa, koulutuksessa, terveydessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Analyysit toteutettiin hyödyntäen monitasomallinnusta. Artikkeli on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Cross-Cultural Psychology-lehdessä.
Artikkeli:
IIPB Consortium [Roskam, I…Aunola, K.,…Sorkkila, M.,..& Mikolajczak, M.] (2022). Gender equality and maternal burnout: A 40-country study. Journal of Cross-Cultural Psychology, 53(2), 157-178. https://doi.org/10.1177/00220221211072813
Lisätietoja:
dosentti Matilda Sorkkila, matilda.sorkkila@jyu.fi, puh. +358408054709
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kymmenen vuotta vanha teoria on toteutunut: 2D-topologinen materiaali toteutettu22.1.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat toteuttaneet kokeellisesti kaksiulotteisen topologisen kide-eristeen. Tämä kvanttimateriaalityyppi on ollut teoreettisesti tunnettu jo yli kymmenen vuotta, mutta käytännön soveltaminen on viivästynyt materiaalien rajoitteiden vuoksi.
Kevään 2026 ensimmäinen yhteishaku: Jyväskylän yliopiston uudet kandidaattiohjelmat kiinnostivat22.1.2026 11:00:29 EET | Tiedote
Syksyllä 2026 alkavat Jyväskylän yliopiston englanninkieliset ohjelmat houkuttelivat jälleen runsaasti kansainvälisiä ja kotimaisia hakijoita. Kevään 1. yhteishaussa oli haettavana 20 kansainvälistä maisteriohjelmaa sekä kaksi kandidaattiohjelmaa Jyväskylän yliopiston kuudesta tiedekunnasta.
Uusi verkkomedia monipuolistaa koulutuskeskustelua tutkimustiedolla22.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Koulutuksesta on avoin verkkomedia, joka popularisoi koulutustutkimusta ja tarjoaa kentän toimijoille, päättäjille, vanhemmille ja muille koulutuksesta kiinnostuneille tuoreita näkökulmia koulutukseen ja oppimiseen.
THE-ranking 2026: Jyväskylän yliopisto säilytti vahvat tieteenalasijoitukset21.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tutkimus arvioitiin sijalle 126–150 maailmassa tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education – World University Rankings –tieteenalakohtaisella listalla. Sijoitus oli sama kuin viime vuonna. Myös sijoitus Suomen kakkosena säilyi edellisvuodesta. Listalle pääsi 830 yliopistoa.
Väitös: Varhaiskasvatuksen opettajan katse tukee pienten lasten osallistumista vuorovaikutukseen leikin aikana (Isotalo)21.1.2026 08:44:33 EET | Tiedote
Kun alle 3-vuotias lapsi ei vielä osaa pukea ajatuksiaan ja tunteitaan sanoiksi, opettaja turvautuu katseeseen. Väitöstutkimuksessaan KM Susanna Isotalo hyödynsi silmänliiketeknologiaa, jonka avulla pystytään tuottamaan tietoa opettajan katseen kohdistumisesta vuorovaikutustilanteissa leikin ja ohjatun toiminnan aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
