Aikaerotteinen heijastus tuo lisää tietoa uusista aurinkokennomateriaaleista kuten perovskiiteista
Aurinkoenergia on tuulivoiman ohella tunnetuin uusiutuva energianlähde. Nykyisille piihin perustuville aurinkokennoille etsitään kuumeisesti edullisempia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Uusista aurinkokennomateriaaleista lupaavimpia ovat perovskiitit, joiden potentiaali aurinkokennoissa huomattiin vasta vuonna 2009. Perovskiitit ovat jo saavuttaneet nykyisten kaupallisten piikennojen hyötysuhteen, vaikka niiden valmistus on paljon edullisempaa eikä vaadi harvinaisia tai uusiutumattomia raaka-aineita.
Koska perovskiittiaurinkokennojen optimisointi vaatii ymmärrystä niiden lukuisista eri ominaisuuksista, Pasanen tutkimusryhmineen alkoi tutkimaan niitä aikaerotteisella absorptiospektroskopialla, jolla mitataan viritystilan aiheuttamia muutoksia näytteen absorptiossa. Se on yleinen tekniikka uusien valoon liittyvien materiaalien karakterisoinnissa.
– Pian huomasimme, että perovskiitin viritystila ei muuttanut pelkästään näytteen absorptiota vaan myös sen heijastusta, mikä teki signaalin tulkitsemisesta tietyissä paikoin mahdotonta ilman heijastuksen huomioimista. Monissa aiemmissa tutkimuksissa heijastusta ei joko ollut otettu huomioon ollenkaan, mikä oli johtanut vääriin johtopäätöksiin, tai heijastusta oli mallinnettu yliyksinkertaisilla malleilla, jotka eivät soveltuneet useimpiin tilanteisiin tai olivat suorastaan virheellisiä, Hannu Pasanen kertoo.
Tutkimukselle muodostui siten kaksi tavoitetta: 1) uusien mallien kehittäminen aikaerotteisille heijastusmittauksille, ja 2) niiden hyödyntäminen perovskiittien ominaisuuksien tutkimiseksi.
– Moni havainnoistamme tyrmäsi aiempia teorioita perovskiittien toiminnasta, jotka pohjasivat virheellisiin analyysimalleihin, ja osa löydöistä oli täysin uutta informaatiota. Tutkimuksemme tuotti siten itse perovskiittien toimintaan liittyvän käytännön tiedon lisäksi tutkijoille uusia työkaluja mitata ja ymmärtää aurinkokennoissa tapahtuvia ilmiöitä, Pasanen kiteyttää.
Filosofian maisteri Hannu Pasasen luonnontieteelliseen alaan kuuluva väitöskirja Discovering Perovskite Photophysics with Transient Reflectance Spectroscopy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 kello 12 salissa Pieni Sali 1 (FA032), Korkeakoulunkatu 8. Vastaväittäjänä toimii professori Ivan Scheblykin Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Nikolai Tkachenko tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Pasanen
hannu.pasanen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme