Aivoinfarkti ei odota – hätäpuhelua lykätään usein liikaa
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat merkittävä kuolleisuuden ja pitkäkestoisen vammautumisen aiheuttaja. Suomessa niihin sairastuu vajaat 20 000 ihmistä joka vuosi. Noin 80 prosenttia aivoverenkierron häiriöistä on aivovaltimon äkillisiä tukkeutumia, aivoinfarkteja. Tukkeuma voidaan avata käyttäen suonensisäistä liuotushoitoa tai poistamalla hyytymä mekaanisesti. Jotta hoito tehoaisi mahdollisimman hyvin, se tulisi kuitenkin aloittaa muutaman tunnin kuluessa oireiden alkamisesta; minuuteillakin on merkitystä potilaan toipumisen kannalta.
LL Tuukka Puolakka tarkasteli väitöstutkimukseen suomalaisen ensihoitojärjestelmän suorituskykyä ja nopeutta AVH-potilaan hoidossa ja tutki uusia tapoja tehostaa järjestelmän toimintaa. Tutkimuksen perustana olivat hätäpuhelutallenteet, potilaiden ensihoitokertomukset sekä sairaalan potilasasiakirjat.
Hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat yli 60 prosenttia ja ensihoitajat yli 90 prosenttia aivoinfarktipotilaista. Yli 80 prosentissa tapauksista ambulanssi saapui potilaan luokse hälytysajossa, ja potilaiden kuljetuksista hälytysajona tehtiin lähes 90 prosenttia.
Sekä potilaan sairaalaan saapumisesta että oireiden alkamisesta liuotushoitoon kulunut aika lyhenivät selvästi tutkimuksen aikana, ja potilaita kyettiin vastaavasti hoitamaan vuositasolla enemmän. Sairaalan ulkopuolisissa hoitoketjun vaiheissa – muun muassa hätäpuhelun soittamisviive ja ambulanssin kuljetusaika – ei kuitenkaan havaittu muutosta. Tärkeimmät tekijät, jotka liittyivät potilaan nopeaan hoitoon saamiseen, olivat viive oireiden alkamisen ja hälytyspuhelun välillä sekä ambulanssikuljetus hälytysajona.
– Suurin syy myöhäiseen sairaalaan saapumiseen oli viive oireiden alkamisen ja hätäpuhelun välillä – viive oli keskimäärin 41 minuuttia. Ensihoitojärjestelmän toiminnassa keskeisin viive taas syntyi tapahtumapaikalla potilaan luona, Puolakka kertoo.
Pelastusyksiköiden hälyttäminen ambulanssihenkilöstön ”lisäkäsiksi” yli kaksinkertaisti ensihoitohenkilöstön määrän, mutta ei lyhentänyt viivettä tapahtumapaikalla. Ensihoitajille suunniteltu koulutuspaketti sen sijaan lyhensi tapahtumapaikalla kuluneen ajan 25 minuutista 22,5 minuuttiin. Lääkärin puhelinkonsultaatio sen sijaan pidensi potilaan luona tapahtumapaikalla vietettyä aikaa.
Yhteensä 55 prosentilla potilaista hoito johti hyvään toiminnalliseen lopputulokseen; eniten toipumiseen vaikuttivat potilaan ikä, infarktin vaikeusaste sekä liuotushoidon aloitukseen sairaalassa kulunut aika.
– Aivoinfarktin saaneen potilaan nopean hoitoon pääsyn kannalta ratkaisevin tekijä on se, kuinka pitkään mietitään ennen hätänumeroon soittamista, Puolakka toteaa.
LL Tuukka Puolakka väittelee 12.5.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Stroke and the Emergency Medical Services - Enhancing Performance within the Chain of Survival" (Aivohalvaus ja ensihoitopalvelu). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Derk Krieger, Universität Zürich, ja kustoksena on professori Klaus Olkkola. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
tuukka.puolakka@helsinki.fi
*************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme