Aivoinfarktin liuotushoitomahdollisuus laajenee
9.5.2019 07:32:13 EEST | HUS | Tiedote
Juuri julkaistu EXTEND-tutkimus todisti, että aivoinfarktin liuotushoito tehoaa uudenaikaisella kuvantamisella valikoiduilla potilailla ainakin yhdeksään tuntiin saakka oireiden alusta ja että myös unen aikana tulleita aivoinfarkteja voidaan liuottaa.
HUS Neurokeskus oli ainoa eurooppalainen keskus tässä Melbournesta johdetussa tutkimuksessa ja näin mukana kehittämässä hoitoa, joka voi lisätä liuotushoidon saajien määrää jopa puolella.
Aivoinfarktin liuotushoitoa on tehty Suomessa jo 20 vuotta. Hoitoa on annettu potilaille, joiden oireiden alusta on kulunut alle 4,5 tuntia. Liuotushoidon teho heikkenee ajan kuluessa aivosolujen kuollessa hapenpuutteeseen, ja hoitoon liittyy merkittävä verenvuodon riski.
Keskimääräisellä potilaalla hyödyt ja riskit ovat tasoissa viiden tunnin kohdalla, eikä liuotushoidosta ole aiempien tutkimusten perusteella ollut enää apua sen jälkeen. EXTEND-tutkimus perustui keskiarvon sijasta potilaan yksilölliseen hoitoon.
- Jokaisen potilaan aivojen verisuonitus on erilainen. Osalla potilaista aivosolut saavat hieman verta tukoksesta huolimatta ja pysyvät elossa tuntikaupalla. Toisilla varasuonitusta ei ole ja tukos johtaa jo minuuteissa aivokudoksen kuolioon. Vain elossa olevaa aivokudosta on järkeä hoitaa, kertoo tutkimusryhmän suomalainen edustaja, HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.
Meretojan mukaan EXTEND-tutkimuksen tärkein oivallus oli erotella nämä potilaat toisistaan uudenaikaisella automatisoidulla aivojen verenkierron kuvantamisella.
Erityinen ilonaihe EXTEND-tutkimuksessa on se, että myös unen aikana tulleita infarkteja voidaan jatkossa hoitaa. Noin neljännes kaikista aivoinfarkteista tapahtuu nukkuessa.
EXTEND-tutkimuksessa oli mukana 225 aivoinfarktipotilasta, joilla oli pelastettavaa mutta hapenpuutteesta kärsivää aivokudosta. Liuotushoitoa saaneet potilaat toipuivat 40 prosenttia todennäköisemmin entiseen kuntoonsa. Potilaita hoidettiin 25 tutkimuskeskuksessa, Suomen lisäksi Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Taiwanissa.
- Emeritusprofessori Markku Kasteen 1990-luvulta kehittämä Helsingin liuotushoitomalli on tunnustettu maailman parhaaksi. On hienoa, että myös seuraava sukupolvi jatkaa alan kehittämistä tuomalla tehokkaita hoitoja nyt suuremmalle joukolle aivoinfarktipotilaita, Kasteen oppilas, neurologi Meretoja sanoo.
Aivoinfarktin oireita ovat tyypillisesti suupielen roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai kömpelyys sekä puhe- tai näköhäiriö. Jos tällainen oire ilmaantuu äkisti, on soitettava heti hätänumeroon 112, koska nopeasti aloitettu hoito parantaa oireet parhaiten.
Parhaatkin hoidot auttavat kuitenkin vain osaa potilaista ja hoidoista huolimatta suurimmalle osalle aivoinfarktin saaneista jää pysyviä oireita tai haittoja.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu elinaikanaan lähes joka kolmas suomalainen. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, alkoholin käyttö, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta. Omaa sairastumisriskiään voi vähentää näihin vaikuttamalla.
Tutkimuksen julkaisi lääketieteen alan johtava lehti New England Journal of Medicine.
Yhteyshenkilöt
Atte Meretoja, toimialajohtaja
HUS Neurokeskus
p. 0400 536 752
atte.meretoja@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 11 maj 20268.5.2026 08:25:11 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 11 maj 2026 för att besluta om förslaget till sammanslutningens stämma om ramen för budgeten för 2027. Sammanslutningens styrelse behandlar också verksamheten och ekonomin för januari–mars 2026 samt valet av resultatområdesdirektör för Diagnostikcentrum och resultatområdesdirektör för Medicinska tjänster. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–1
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 11.5.20268.5.2026 08:25:11 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 11.5.2026 päättämään vuoden 2027 talousarvion kehysesityksestä yhtymäkokoukselle. Yhtymähallitus käsittelee myös tammi-maaliskuun 2026 toimintaa ja taloutta sekä päättää Diagnostiikkakeskuksen tulosaluejohtajan ja Medisiinisten palveluiden tulosaluejohtajan valinnasta. Kokouksen esityslistan pääset lukemaan täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Fosterdiagnostiska enheten flyttar till Öronsjukhuset7.5.2026 13:03:59 EEST | Pressmeddelande
Enheten flyttar till tillfälliga lokaler på grund av totalrenoveringen av Kvinnokliniken och byggarbeten som föregår totalrenoveringen. Verksamheten i tillfälliga lokaler beräknas pågå i uppskattningsvis tre år.
Sikiötutkimusyksikkö muuttaa Korvasairaalaan7.5.2026 13:03:59 EEST | Tiedote
Yksikkö muuttaa väistötiloihin Naistenklinikan peruskorjauksen ja siihen liittyvien edeltävien rakennustöiden vuoksi. Väistö kestää arviolta kolme vuotta.
Sjunkande abort- och födelsetal förklaras främst av samhällsförändringar – inte preventivmedelspolitik7.5.2026 07:39:24 EEST | Pressmeddelande
Antalet aborter och förlossningar bland unga kvinnor har minskat tydligt i Norden under de senaste 50 åren. I dag är antalet kvinnor som föder barn före 25 års ålder mindre än en tiondel av nivån på 1970-talet. Utvecklingen har gått i samma riktning i alla nordiska länder, trots skillnader i ländernas preventivmedelspolitik och servicelösningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
