Aivoitus-lehti on erityisen tärkeä lukijoilleen

Aivovammaliitto on aivovammautuneiden ihmisten ja heidän läheistensä etujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää aivovammautuneiden henkilöiden suoriutumista yhteiskunnassa itsenäisesti ja yhdenvertaisina. Toiminnan tavoitteena on myös aivovammojen tutkimuksen, hoidon ja ennaltaehkäisyn kehittyminen.

- Aivovamman saaneet henkilöt ovat usein nuorehkoja, jotka ovat saaneet aivovamman onnettomuuden tai tapaturman seurauksena. Huomattava osa vammautuneista ovat alle 25-vuotiaita. Yleisimmät vammautumistavat ovat kaatumiset ja putoamiset, liikenneonnettomuudet, pahoinpitelyt ja urheiluvammat. Riskiryhmiä ovat nuoret miehet ja yli 70-vuotiaat naiset. Useinkaan aivovamma ei näy päällepäin, mutta henkilölle itselleen aivovamma voi tuottaa monenlaista hankaluutta arkielämässä, tietää kertoa Pia Warvas.
Hän on Aivovammaliiton Aivoitus-lehden päätoimittaja.

Printtilehden tärkeys

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Aivoitus-lehden voi sanoa olevan Aivovammaliiton jäsenille ja heidän läheisilleen enemmän kuin lehdet lukijoilleen keskimäärin. Tätä tukee Aikakausmedian teettämä lukijatutkimus viime vuodelta.

- Painettua noin 10 000 levikin Aivoistus-lehteä luetaan keskimäärin 2,7 kertaa per numero, ja 81 prosenttia lukee jokaisen numeron. 84 prosenttia haluaa lukea Aivoitusta pelkästään tai pääasiassa printtinä, vain neljä prosenttia suosii nettilehteä, summaa päätoimittaja Warvas.

Hän selventää, että oma jäsenlehti on lukijoilleen erittäin tärkeä. Aivovamman
jälkitilan oirekuvassa tyypillistä on esimerkiksi väsyvyys, lähimuistin haasteet, aloitekyvyn puute sekä esimerkiksi kaksoiskuvat/päänsäryt, joten painettu lehti aivovammautuneelle ihmiselle on paras ”käyttöliittymä”.

Mieleinen ja tärkeä tietolähde

Aivoitus-lehden lukijatutkimus kertoo, että lukijoista 84 prosenttia pitää sitä melko tai erittäin tärkeänä alan tietolähteenä. Jopa 90 prosenttia pitää lehteä Aivovammaliiton kaikkein tärkeimpänä viestintävälineenä. Tämä tieto selvisi 2020 tehdyssä Aivovammaliiton jäsenkyselyssä.

Vaikka Aivovammaliiton lehteä lukee suurimmaksi osaksi (76%) vammautuneet, niin sitä lukevat myös läheiset, ammattilaiset, ilmoittajat ja aivoinfarktin tai aivokasvaimen saaneet henkilöt. Lehden sisältö kiinnostaa.
- Lehden pääpaino on printtiversiossa. Itse Aivovammaliitto on aktiivisesti näkyvällä myös somessa, huomauttaa viestinnän konkari Warvas.

Ilmoitusmyynti ja avaimet käteen -palvelua

- Olemme ulkoistaneet ilmoitusmyynnin sekä myös kaiken muun lehdentekoon liittyvän trafiikin postitusta myöden yhteistyökumppanillemme Printmixille. Toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen tiiminsä kanssa on hoitanut esimerkillisesti kaiken sopimamme yleensä yli odotusten. Aikataulut pitävät, ne toteutuvat Printmixin puolelta jopa etuajassa. Meidän vastuullemme jää lehden sisältö, sanoo Warvas.
Hän muistuttaa, että ilmoitushankinnasta saatavat tulot auttavat suuresti painetun lehden julkaisussa.

- Koska saamme lehden tekemistä varten kannatusilmoituseuroja, STEAlta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) saamaamme avustus jää käytettäväksi muuhun toimintaamme. Järjestämme esimerkiksi vertaistuki- ja kurssitoimintaa, luentoja, seminaareja ja webinaareja. Jos lehdestä tulevia ilmoitustuloja ei olisi, taloutemme olisi niukempi, selvittää päätoimittaja.

Korkea ammattietiikka tärkeää

Warvas tietää, että yleensä järjestöillä ei ole resursseja, henkilökuntaa, rahaa eikä osaamista tehdä itse ilmoitushankintaa. Ilmoitusmyynnin ulkoistaminen on hänen mukaansa ainoa keino, jolla ilmoitushankinta hoituu mallikkaasti. Hän korostaa, että ilmoitusmyynti ei ole vastikkeetonta varainhankintaa. Järjestölehtien ilmoitusmyynti vaatii erittäin korkeaa ammattitaitoja ja vastuullista asennetta työhön, joten ei ole yhdentekevää kuka sen hoitaa.

- Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön, meillä on vain hyviä kokemuksia Pritmixin kanssa. Emme halua saada reklamaatioita huonosti hoidetusta työstä. Edellytämme korkeaa ammattietiikkaa yhteistyökumppaniltamme, selvittää Warvas.

Tänä vuonna Aivovammaliitolla on merkittävä juhlavuosi, sillä se juhlistaa 30-vuotista olemassaoloaan. Juhlavuoden kunniaksi on maaliskuusta lähtien tapahtumia ympäri Suomen koko vuoden ajan.Juhlavuoden teemana on aivovammatietouden lisääminen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuoden suojelijana.

Lisätietoja: