Jyväskylän yliopisto

Akatemialta rahoitusta kuudelle hankkeelle Jyväskylän yliopistoon

Jaa

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen kolmelle akatemiatutkijan hankkeelle Jyväskylän yliopistoon. Kaikkiaan rahoitusta annettiin 21 hankkeelle. Rahoituskausi on viisivuotinen. Toimikunta myönsi rahoituksen myös 31 uudelle tutkijatohtorille, joista kolme sijoittuu Jyväskylän yliopistoon. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan pakolaistaustaisten aikuisten oppimista, perheitä, koulun oppimisympäristöä, huumoria, toimintakykyä sekä työmuistia.

Uudet akatemiatutkijat

Johanna Ennser-Kanasen hanke ”Who knows? Tietojen (de)legitimoituminen pakolaisten aikuisopetuksessa” tutkii tiedon legitimoitumista pakolaistaustaisia aikuisopiskelijoita palvelevassa suomalaisessa koulussa. Projekti lisää ymmärrystä siitä, millaiset tiedot pääsevät koulussa esille, ja kuinka tiedoista tulee, tai ei tule, legitiimejä.

Etnografinen tutkimus tapahtuu maaseutumaisessa ympäristössä sijaitsevalla kansalaisopistolla, jossa järjestetään kaksivuotista peruskouluopetusta pakolaistaustaisille aikuisille lähinnä Lähi-Idän ja Afrikan maista. Aineistoa kerätään luokkahuoneissa ja kouluissa tehtävällä havainnoinnilla, nauhoituksilla ja haastatteluilla. Aineistoanalyysissa käytetään temaattista analyysiä ja diskurssianalyysiä.

Henna Pirskasen aihe on ”Lasten ja nuorten suru perhe- ja läheissuhteissa”. Tutkimusprojekti tarkastelee lasten ja nuorten kokemuksia surusta perhe- ja läheissuhteissaan. Tavoitteena on tutkia, kuinka lapset ja nuoret kokevat saavansa apua ja tukea läheisiltä ja yhteiskunnalta ja kuinka ammattilaiset näkevät palvelujärjestelmän mahdollisuudet tukea heitä. Kiinnostuksen kohteena ovat myös erot ja yhtäläisyydet surun kokemuksissa kahdessa eri kulttuurissa, Suomessa ja Espanjassa.

Tutkimuksessa yhdistetään perhetutkimusta, lapsi- ja perhesosiaalityön tutkimusta, lapsuus- ja nuorisotutkimusta sekä tunteiden sosiologista tutkimusta. Siinä kerätään kvantitatiivista sekä kvalitatiivista aineistoa lapsilta, nuorilta ja ammattilaisilta. Tavoitteena on lisätä tärkeää yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä lasten ja nuorten surusta ja selviytymisestä, palvelujärjestelmän tuesta sekä luoda heidän auttamisekseen välineitä ammattilaisille.

Gintautas Silinskas sai rahoituksen aiheeseen ”Kodin ja koulun oppimisympäristöt alakoulussa: Pitkäaikaiset yhteydet lasten oppimiseen ja sopeutumiseen”. Hanke selvittää, millainen vaikutus kodin ja koulun oppimisympäristöillä on lasten oppimiseen alakoulussa. Tutkimuksessa tarkastellaan niitä suoria ja epäsuoria keinoja, jotka ohjaavat vanhempien ja opettajien päätöksiä sekä johtavat oppilaiden positiivisiin oppimistuloksiin.

Tutkimuksessa käsitellään mm. myös, miten aikuisten vuorovaikutus, lapsen luonne ja kulttuuriympäristö (Suomi, Liettua) vaikuttavat oppimisympäristöihin ja akateemisiin tuloksiin. Tällä kaikella pyritään luomaan hyödyllisiä suuntaviivoja vanhemmille, kouluttajille ja päättäjille.

Uudet tutkijatohtorit

Jarno Hietalahti tarkastelee käytännöllisen filosofian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan huumorin mahdollisuuksia ja rajoja. Hietalahti pohtii, voimmeko nauraa maailmanlopun edessä tai voidaanko tekoälylle koodata huumorintajua. Hietalahden mukaan nauru ilmentää ja vahvistaa usein kyseenalaisia stereotypioita, mutta huumorilla voidaan ilmaista myös myötätuntoa ja solidaarisuutta. Hanke pyrkii osoittamaan, kuinka ja miksi huumori on yksi keskeisistä inhimillisistä ominaisuuksista ja kuinka nauru heijastaa ihmisyyttä vallitsevissa olosuhteissa.

Inna Liskon tutkimus tarkastelee fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä elämänkulkunäkökulmasta. Hän selvittää, millainen rooli psykososiaalisilla ja biologisilla tekijöillä on toimintakyvyn laskun ja muistisairauksien kehittymisen kannalta. Tutkimuksessa käytetään kahta aineistoa Suomesta ja Ruotsista, joissa samoja ihmisiä on seurattu 40 vuotta, ja mukana on tietoja myös lapsuudesta. Tutkimus tehdään Jyväskylän yliopistossa, liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen Instituutin kanssa.

Chaoxiong Yen tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa empiiristä tietoa tarkkaavuuden mekanismeista liittyen työmuistiin. Tutkimuksessa käytetään aivoaktiivisuuden mittauksia ja käyttäytymisvasteita. Hankkeessa myös kehitetään kognitiivinen harjoitusohjelma perustuen hankkeen tutkimustuloksiin ja tutkitaan sen vaikuttavuutta työmuistiin. Hanke tuottaa uuden teoreettisen pohjan visuaalisen työmuistin ymmärtämiseksi. Pyrkimyksenä on auttaa ihmisiä, joilla on tarvetta työmuistikapasiteetin kehittämiseen

Lisätietoja:

Johanna Ennser-Kananen, puh. +358408054621, johanna.f.ennser-kananen@jyu.fi

Henna Pirskanen, puh. +358295247304, henna.pirskanen@jyu.fi

Gintautas Silinskas, +358408054215, gintautas.silinskas@jyu.fi

Jarno Hietalahti, jarno.hietalahti@jyu.fi

Inna Lisko, inna.lisko@jyu.fi

Chaoxiong Ye, chaoxiong.c.ye@jyu.fi

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2020/kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-rahoitus-21-uudelle-akatemiatutkijalle/

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2020/31-uutta-tutkijatohtoria-kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-aloille/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EESTTiedote

Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme