Akava, Arene ja Unifi vaativat koulutuksen pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa hallitusohjelmaan

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren esitti koko koulutusjärjestelmän kattavan rahoitussuunnitelman kirjaamista seuraavan hallituksen ohjelmaan Akavan eduskuntavaalipaneelissa tammikuun puolivälissä. Esitys sai puolueilta myönteisen vastaanoton.

– Parlamentaarinen sopu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasioissa on osoittanut, että eduskuntapuolueiden yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan kestäviä uudistuksia ja jatkuvuutta. Koulutusjärjestelmä on yhteiskuntamme kulmakivi, mutta sen rahoitus on liian epävarmalla pohjalla. Suunnitelmaa ja sitoutumista vaalikausien yli tarvitaan, Löfgren sanoo.

Löfgren pitää kestämättömänä, että kiristyviä vaatimuksia koulutusmäärien lisäämisestä ja jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan laajentamisesta esitetään korkeakouluille, mutta samalla rahoitusta tai henkilöstöresursseja ei nosteta tai kasvateta läheskään samassa suhteessa.

Korkeakouluihin on tällä hallituskaudella lisätty yli 12 000 aloituspaikkaa. Rahoitus näille lisäyksille on ollut riittämätön ja korkeakoulutusta on edelleen lisättävä voimakkaasti. Jo tulevana kesänä ollaan tilanteessa, jossa korkeakoulut joutuvat tekemään esitykset tutkintomääristä opetus- ja kulttuuriministeriölle ilman tietoa tulevien vuosien resursseista.

Unifin puheenjohtaja, rehtori Jukka Kola toteaa, että pitkän aikavälin suunnitelman ohella tämä rahoitusvaje tulisi huomioida jo nyt valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuodelle 2024. Työmarkkinoille tarvitaan yhä enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita osaajia. Kola painottaa, että tässä tavoitteessa ei ole varaa pitää yhtäkään välivuotta.

– Kunnianhimoisten TKI-tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös suuri määrä lisää tohtoreita. Tohtorikoulutuksen lisäämiseksi TKI-panostuksia on kohdennettava korkeatasoiseen tutkimukseen, johon väitöskirjatutkijat kiinnittyvät, Kola toteaa.

Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén painottaa, että monimutkaiset globaalit ja kansalliset haasteet edellyttävät moninaista korkeakoulutusta.

– Nyt on aika vahvistaa koulutusmahdollisuuksia, ei kaventaa niitä. Tämä edellyttää, että huolehdimme sekä korkeakoulutuksen että tutkimuksen monipuolisuudesta koko maassa ja luomme mahdollisuuksia korkeakoulutukseen erilaisista taustoista tuleville, Vidgrén toteaa.