– Tutkimus- ja kehitystoiminnassa on eletty kadotettua vuosikymmentä Suomessa. Käytämme 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on aivan liian vaatimaton taso. Nykyinen hallitus on onneksi sitoutunut tavoittelemaan neljän prosentin osuutta bruttokansantuotteesta, mutta teot tämän saavuttamiseksi puuttuvat toistaiseksi. Rahoituksen kasvattaminen tälle tasolle vuoteen 2030 mennessä edellyttää investointien kasvua 85 prosentilla nykyisestä. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Ehdotan parlamentaarista komiteaa, joka valmistelee ja sopii vuoteen 2030 asti ulottuvan TKI-rahoituksen kasvattamisen polun. Kaikkien eduskuntapuolueiden tulisi sitoutua siihen. Pääministerin on pikimmiten asetettava komitea ja näytettävä sitoutumista tähän Suomen jälleenrakennuksen kannalta tärkeään projektiin. On myös keskusteltava, onko innovaatiojärjestelmämme kunnossa ja miten sitä pitäisi kehittää, Fjäder sanoo.

– Suomen pitäisi tehdä nopeasti konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkiksi kasvuyritysten määrä olisi käännettävä nousuun ja kannustettava ne voimakkaaseen kasvuun. Toiseksi on luotava pk-yrityksille mahdollisuus palkata tutkijoita luomaan niille uskottavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Kolmanneksi teollisuuden olisi tärkeää saada Suomeen globaalisti merkittävien yritysten tutkimus- ja kehityskeskuksia. Tätä varten on luotava verotukseen ja yritystukiin kannusteet, Fjäder jatkaa.

Vuonna 2021 vietetään tutkitun tiedon teemavuotta. Akava osallistuu teemavuoteen aloittamalla Akava-yhteisön kanssa vuoropuhelun tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan merkityksestä Suomelle.

Tuottavuutta ja TKI-panostuksia käsitelleen keskustelun osallistujat olivat Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ja ICEYEn strategiajohtaja Pekka Laurila sekä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.