Akava: Kansainvälinen arvio Suomen työeläkejärjestelmästä ei tuottanut yllätyksiä
Raportin mukaan Suomen työeläkejärjestelmä on osoittautunut vankaksi ja hyvin toimivaksi, ja sen tulokset kuuluvat kansainvälisesti vertaillen parhaimmistoon. Kiireellisiä uudistuksia vaativia ongelmia ei ole, mutta järjestelmän rakennetta on syytä pohtia joiltakin kohdin, erityisesti järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Raportissa painotetaan uudistusstrategian tarvetta, jotta ongelmiin voidaan tarttua ajoissa ja vaikutuksia harkita huolellisesti muun muassa sukupolvien välisten riskien hajauttamiseksi.
– On hyvä, että kansainvälinen arvio ei tuonut yllätyksiä. Tämä kertoo, että kansallinen tilannekuvamme työeläkejärjestelmästä on oikea ja säännöllinen seuranta ja arviointi on tuloksellista. Keinoja työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantamiseksi on selvitetty jo usean vuoden ajan ja työ jatkuu edelleen.Järjestelmän kokonaiskestävyys on varmistettava. Eläkkeet pitää turvata myös tuleville sukupolville pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
Raportin mukaan kansanvälisestä näkökulmasta katsottuna työeläkejärjestelmään kohdistuu suhteellisen pieni rahoituksellinen haaste. Julkisen talouden kestävyysongelma on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen suhteellisen suuri.
– Työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantamisssa kiireisimpiä toimia ovat esimerkiksi työllisyyden parantaminen, työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy ja sijoitustuottojen parantaminen. Syntyvyydellä ja työperäisellä maahanmuutolla on suuri merkitys rahoituksellisen kestävyydelle. Sosiaaliturvan rahoitus on kuitenkin työeläkejärjestelmän kestävyyttäkin isompi pulma. Kuten raportissakin todetaan, Suomen julkinen talous ei täytä fiskaalisen kestävyyden kriteereitä, jatkaa Murto.
Raportissa pohditaan työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä, muun muassa automaattisten sopeutumismekanismien hyötyjä ja haittoja suhteessa erillisiin päätöksiin perustuviin eläkejärjestelmän uudistuksiin. Suomen työeläkejärjestelmään kuuluu jo joitakin automaattisia sopeutusmekanismeja kuten elinaikakerroin ja alimman vanhuuseläkeiän kytkentä elinajanodotteeseen.
– Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet ja sopineet useita työeläkejärjestelmää koskevia uudistuksia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Mahdollisten uusien automaattisten sopeutusmekanismien suhteen tarvitaan vielä paljon selvitystyötä, arvioita vaikutuksista ja harkintaa hyväksyttävyydestä. Joissain maissa, kuten Ruotsissa, kohtuuttomaksi osoittautuneita mekanismeja on jouduttu jälkikäteen kompensoimaan, kertoo Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala.
Raportissa kiinnitetään huomiota yrittäjien eläkejärjestelmän rahoituksen ongelmiin. Yrittäjäeläkejärjestelmässä esiintyy alivakuuttamista eli vakuutusmaksujen perusteena oleva työtulo asetetaan liian matalalle tasolle suhteessa todelliseen työpanoksen arvoon. Raportissa esitetään ratkaisuna, että yrittäjien eläkemaksut perustuisivat heidän verotettavaan tuloonsa.
– Alivakuuttamiseen täytyy löytää pikaisesti ratkaisuja. On hyvä varautua epätyypillisen työn ja itsensätyöllistämisen lisääntymiseen tulevaisuudessa. Ansiotuloihin perustuva vakuuttaminen voisi olla erityisesti tälle ryhmälle joustava vaihtoehto. Myös rahastoinnin mahdollisuutta on tarpeen yhä selvittää, arvioi Ojala.
Suomen työeläkejärjestelmää koskevan kansainvälisen arvion on laatinut professori Torben M. Andersen. Vastaavia arvioita on laadittu aiemminkin, edelliset raportit ilmestyivät vuonna 2013.
Tutustu raporttiin Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys: arvio Suomen eläkejärjestelmästä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katarina Murtotyömarkkinajohtaja
Puh:+358505689188katarina.murto@akava.fiKatri Ojalajohtava asiantuntija
Puh:+358505938205katri.ojala@akava.fiTietoja julkaisijasta
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Kutsu medialle: Työhyvinvoinnin pelastusoperaatio, verkkolähetys 3.4.28.3.2024 09:43:40 EET | Kutsu
Työkyky ja työssä jaksaminen on miljardiluokan yhteiskunnallinen kysymys. Tervetuloa seuraamaan työhyvinvointiaiheista verkkolähetystämme keskiviikkona 3.4. kello kello 11–12.
Akava: Tarvitsemme kasvupanostuksia – taantuma voi syventyä väärin ajoitetuin leikkauksin ja veronkiristyksin20.3.2024 09:00:32 EET | Tiedote
Akava korostaa kasvupanostusten merkitystä ja muistuttaa, että leikkaukset ja veronkiristykset pitää ajoittaa suhdannepoliittisesti viisaasti, jotta ne eivät syvennä taantumaa. Akava vaatii kehysriihikannanotossaan, että panostukset koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja TKI-toimintaan on turvattava vähintään nykytasoisella rahoituksella.
Akava: Paikallista sopimista laajennetaan laput silmillä4.3.2024 11:32:01 EET | Tiedote
Akava on pettynyt siihen, että paikallisen sopimisen laajentamista koskevan esityksen valmistelu on tapahtunut yksinuottisesti hallituksen ja elinkeinoelämän järjestöjen linjausten pohjalta. Palkansaajajärjestöjen vaikutusmahdollisuudet esityksen yksityiskohtiin ovat loistaneet poissaolollaan, ja järjestöt jättivät yhteisen eriävän mielipiteen esitykseen.
SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea4.3.2024 10:03:07 EET | Tiedote
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä.
Akavan kokonaisjäsenmäärä kasvoi vuonna 20231.3.2024 09:03:36 EET | Tiedote
Akavan liittojen jäsenmäärä oli 623 299 vuoden 2024 alussa, missä oli kasvua edellisvuodesta reilut 7 000 jäsentä. Maksavien jäsenten määrä oli 437 176. Opiskelijajäsenten määrä oli 127 308 eli Akavan liitoissa oli vuoden 2024 alussa kuusituhatta opiskelijajäsentä enemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme