– Panostukset lapsen varhaisvuosiin on vaikuttava tulevaisuusinvestointi. Ehdotamme vähintään 100 miljoonaan euron vuosittaista lisärahoitusta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Tällä parannetaan osaamistasoa ja ehkäistään syrjäytymistä, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Konkreettinen tavoite hallitusohjelmaan on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on lisättävä.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinnit ovat pienentyneet viime vuosina paljon. Panostukset olivat 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017. Akava ehdottaa kahden vaalikauden rahoitusohjelmaa, jolla TKI-panostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Panostukset tulee kohdentaa erityisesti Business Finlandin suoriin tukiin sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustoimintaan. Tämä merkitsee vähintään 150 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta, Fjäder jatkaa.

Hallitusohjelmaa laadittaessa pitää muistaa, että työvoiman osaamisen uudistaminen vaatii monia toimia ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

– Tulevalla hallituskaudella on toteutettava hyvin resursoitu kokeilujen sarja, jossa vertaillaan jatkuvan oppimisen malleja. Toimien tulee kattaa sekä rahoitusjärjestelmät että koulutuspalvelujen sisällöt, sanoo Fjäder.

Akava on ehdottanut muun muassa osaamissetelimallia rahoituksen ja palveluiden uudistamiseen.