Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti perjantaina eduskuntaryhmille kysymyksensä tulevan hallitusohjelman sisällöstä. Työllisyyspolitiikassa Orpo ehdottaa, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä.

– Työhyvinvoinnin lisääminen on tärkeä osa työllisyys- ja talouspolitiikkaa. Työkyvyttömyyden kustannukset ovat miljardeja euroja vuodessa. Työturvallisuuslaki pitää uudistaa, jotta voidaan ehkäistä liiallista psykososiaalista kuormitusta ja vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Työttömyysturvaa pitää kehittää kannustavammaksi siten, että ansiosidonnaisen päivärahan kesto perustuu vahvemmin työhistorian pituuteen ja ottaa huomioon työnteon tavoissa tapahtuneen muutoksen. Yhdistelmävakuutus ja työssäoloehdon euroistaminen kannustaisivat vastaanottamaan muutakin kuin perinteistä kokoaikaista työtä. Yhdistelmävakuutuksessa voisi kerryttää työssäoloehtoa palkkatyöstä ja yrittäjänä tehdystä työstä. Euroistamisessa tehtyjen työtuntien sijaan seurattaisiin kertyneitä ansioita, Löfgren jatkaa.

– Pidän välttämättömänä, että työelämää ja sosiaalivakuutusta koskevat uudistukset valmistellaan yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. Hallituksen pitää edistää ja tukea valmistelua tasapainoisin tavoittein, joka turvaavat työntekijän suojeluperiaatetta sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä. Yhteistyö edistää vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, joka on taloudenkin näkökulmasta keskeinen, Löfgren sanoo.

Hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksissä eduskuntaryhmille on esillä mittava julkisen talouden sopeuttamistarve ja keinot tasapainottamiseen.

– Poliitikkojen tehtävänä on määritellä julkisen sektorin laajuus ja tehtävät sekä varmistaa sen vaatimat resurssit. Välttämätön sopeutus on tehtävä siten, että se ei heikennä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja hyvinvointia. Sopeutustakin tärkeämpää on, että luodaan parempia kannusteita ja mahdollisuuksia kehittyä sekä yksilöille että yrityksille, Löfgren korostaa.

Akava korostaa, että panostaminen osaamiseen on investointi tulevaisuuteen. Koko koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen on huolehdittava.

– Koulutuksesta ei voi leikata. Koulutuksen laatu ja koulutustason nostaminen ovat kohtalonkysymyksiä Suomelle. Vaalilupauksista on pidettävä kiinni. Tarvitsemme yli vaalikausien ulottuvan osaamisstrategian ja vakaan rahoitusjärjestelmän koulutukselle, Löfgren vaatii.

Akava pitää olennaisena sitoutumista parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämispanostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

– Korkeasti koulutettu, tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen panostava kansakunta luo uutta kasvua ja parantaa tuottavuutta. TKI-rahoituslakiin, TKI-verokannustimeen ja parlamentaarisen TKI-työryhmän johtopäätöksiin pitää sitoutua. Yhteisen tavoitteen, neljän prosentin bruttokansantuoteosuuden saavuttaminen pitää varmistaa tekemällä tarvittavat toimenpiteet ja rahoituspäätökset, Löfgren toteaa.

Lue ohesta Akavan vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin.