Työ on pohjautunut hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”Selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat). Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.”

Työryhmän valmisteleman esityksen mukaan työsopimuslain soveltamisalaa täsmennettäisiin siten, että epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa työntekoa koskevan oikeussuhteen luonnetta tulisi arvioida käyttäen kokonaisharkintaa. Tässä olisi otettava huomioon muun muassa osapuolten oikeussuhteen luonnetta koskeva yhteinen tarkoitus, työn tekemisen ehdot ja olosuhteet, joissa työtä tosiallisesti tehdään ja sekä niistä muodostuva osapuolten tosiasiallinen asema oikeussuhteessa.

– Katsomme Akavassa, että työsopimuslain muutosehdotuksessa on hyvää, että siinä on mainittu osapuolten tosiasiallinen asema. Tätä Akava on esittänyt ehdotuksessaan kyseisen pykälän muuttamiseksi. Näin työsuhteen olemassaoloa arvioitaessa työntekijän riippuvainen ja alisteinen asema tulisi tarkoituksenmukaisesti pykälätasolla osaksi kokonaisharkintaa, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto.

– Esitystä vesittävät kuitenkin viittaukset tulkinnanvaraisiin tilanteisiin ja osapuolten oikeussuhteen luonnetta koskevaan yhteiseen tarkoitukseen. Ne ovat omiaan aiheuttamaan vain lisää epäselvyyksiä sopimussuhteen arvioinnille käytännössä. Käytännön elämässä ei ole tarvetta työsuhteen olemassaolon kokonaisarvioinnille myöskään silloin, kun osapuolten oikeussuhteen luonnetta koskeva yhteinen tarkoitus on selvillä, Kannisto jatkaa.

– Pidämme tärkeänä, että lainsäädäntömuutos on mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Sen pitäisi tosiasiassa estää työsopimussuhteen naamiointi. Työsopimuslain soveltamisalamuutoksen on oltava selkeä käytännön tasolla eli osapuolten välillä ja työpaikoilla, jotta se tuo selkeyttä ja edistystä nykytilaan. Esitys on vaikeaselkoinen, eikä se tuo riittävästi muutosta nykytilaan. Alisteisessa ja riippuvaisessa asemassa olevien oikeudellista asemaa olisi syytä parantaa, Kannisto toteaa.