Akava ry

Akava Works -selvitys: kotitalousvähennystä käytetään kaikissa tuloluokissa

Jaa

Akava Works selvitti kotitalousvähennyksen käyttöä Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta sekä kyselyllä, jossa kartoitettiin akavalaisten kokemuksia. Noin puolet vastanneista kertoi ostavansa kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita, koska vähennys alentaa niiden hintaa. Enemmistö korjaus- ja siivouspalveluiden käyttäjistä kertoi, että kotitalousvähennyksen poistaminen vähentäisi heidän palveluostojaan.

Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla – myös täysimääräisenä

Kotitalousvähennystä käytti Verohallinnon tilastojen mukaan runsaat 459 000 suomalaista vuonna 2019 eli hieman yli 10 prosenttia kaikista täysi-ikäisistä. Kotitalousvähennyksen kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta ajanjaksoa 2009–2012, jolloin sen ehtoihin tehtiin merkittäviä muutoksia. Vuonna 2019 saadun vähennyksen yhteismäärä oli hieman yli 476 miljoonaa euroa. Vähennykseen oikeuttaneiden palveluiden ostot olivat noin 1,2 miljardia euroa.

– Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten käyttäjiä on pieni- ja keskituloisten sekä jonkin verran sitä enemmän ansaitsevien joukossa. Kotitalousvähennyksen käyttö on keskimääräistä yleisempää hyvätuloisilla, mutta heitä on lukumääräisesti melko vähän, toteaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Käyttäjistä noin 180 000 tienasi vuonna 2019 alle 35 000 euroa, noin 171 000 kuului tuloluokkaan 35 000–65 000 euroa ja runsaat 115 000 ansaitsi vähintään 65 000 euroa, kertoo Sorjonen.

Kotitalousvähennys vahvistaa työllisyyttä

– Käyttäjämäärän kasvu tarkoittaa, että uudet asiakkaat lisäävät kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palveluiden kysyntää. Vuonna 2019 yli 75 000 asiakasta enemmän tarvitsi tekijän kohteeseen kuin vuonna 2014. Käyttäjämäärien noususta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ehkä ole vielä nähty. Kysynnän lisäys on väistämättä tukenut työllisyyttä, Sorjonen huomauttaa.

– Viime vuosina kotitalousvähennyksen käyttö on painottunut rakentamisen ja korjaamisen palveluihin, joiden osuus on ollut vuosittain lähes 80 prosenttia vähennykseen oikeuttavista palveluiden ostoista. Kotitaloustyön, kuten kotisiivouksen, osuus on ollut jonkin verran alle 20 prosenttia. Hoiva- ja hoitopalveluiden osuus on toistaiseksi jäänyt alle 4 prosenttiin, Sorjonen kertoo.

Kyselyn tulosten mukaan vähennys kannustaa palvelujen käyttöön

Kyselyssä tiedusteltiin kotitalousvähennyksen mahdollisen poiston merkityksestä. Sillä koetaan olevan kielteistä vaikutusta palveluiden kulutukseen. Siivous- ja kotitalouspalveluita ostavista vastaajista 63 prosenttia kertoo, että vähennyksen poisto vähentäisi palveluiden kulutusta. Remonttipalveluiden kohdalla vastaava osuus on 54 prosenttia ja hoivapalveluissa 42 prosenttia.

– Monia kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita ostetaan toki myös, koska omat taidot eivät riitä tai työhön tarvittavia lupia ei ole itsellä. Tällöin itse tekeminen ei ole vaihtoehto, vaan palvelut ostetaan tai työ jätetään tekemättä. Kyselymme vastaajista 43 prosenttia kertoo ostavansa kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita säästääkseen omaa aikaansa, Sorjonen sanoo.

Akava Works selvitti yhteistyössä Kantarin kanssa 20–64-vuotiaiden akavalaisten palkansaajien kotitalousvähennyksen käyttöä ja näkemyksiä kotitalousvähennyksestä. Kyselyn vastausaika oli 12.2.2021–21.2.2021 ja siihen vastasi 1 012 akavalaista. Vastanneista 46 prosenttia oli hakenut edeltävien 24 kuukauden aikana kotitalousvähennystä. Vastanneista 53 prosenttia ei ollut hakenut vähennystä ja vajaa prosentti ei osannut sanoa, oliko hakenut edeltävien 24 kuukauden aikana kotitalousvähennystä.

Tutustu artikkeleihin

Kotitalousvähennys työllistää

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden ostaminen ja vähennyksen taso – mitä sanovat akavalaiset?

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Akava ry



Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Akava Works -talousennuste: Suomen talous nousee nopeasti koronarajoitusten keventyessä9.6.2021 10:00:30 EEST | Tiedote

Akava Works -talousennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Yksityinen kulutus on tärkein kasvun vauhdittaja. Työttömyyden vähentyminen on ollut viime kuukausina verkkaista. Rajoitusten purkaminen auttaa palvelualoja palaamaan aiempaan liiketoiminnan määrään, mikä vähentää lomautettujen ja työttömien määrää. Maailmantalouden elpyminen vetää viennin ja yksityiset investoinnit Suomessa nousuun.

Akava keskittää ja vahvistaa tiedontuotantoaan9.6.2021 08:15:31 EEST | Tiedote

Akavan tiedontuotannon Akava Worksin resursseja vahvistetaan. Akava Works tekee jatkossa laajemmin selvityksiä sekä omana tuotantona että toimeksiantoina ulkopuolisille kumppaneille ja osallistuu myös yhteistyöhankkeisiin. Akava eroaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) kannatusyhdistyksen jäsenyydestä siirtääkseen resursseja omaan tiedontuotantoonsa, päätti Akavan hallitus kokouksessaan 8. kesäkuuta 2021.

Akava: Osaamisen ja koulutustason nostaminen vaatii vahvaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta18.5.2021 13:39:58 EEST | Tiedote

Akava vaatii hallitukselta sitoutumista tavoitteeseen nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, jonka mukaan vuonna 2030 vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Se edellyttää vahvaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta. Akava painottaa tuoreessa osaamisohjelmassaan koulutustason nostamista, riittävien resurssien varmistamista, jatkuvan oppimisen tärkeyttä sekä koulutusjärjestelmän kansainvälisyyttä.

SAK, Akava ja STTK: Suomen on syytä tukea EU:n elvytyspakettia6.5.2021 11:00:06 EEST | Tiedote

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK korostavat, että EU:n elvytyspaketin kaataminen Suomessa voisi johtaa vakaviin seurauksiin. Paketin hylkäämisestä seuraisi todennäköisesti markkinamyllerrys, joka johtaisi työpaikkojen katoamiseen ja lamauttaisi tärkeintä vientialuettamme eli unionin sisämarkkinoita. Jo itse paketin syntyminen rauhoitti markkinoita ja on luonut toivoa koronan runtelemaan maanosaan, järjestöt huomauttavat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme