Tällä hetkellä rahoitusmallit eivät kannusta korkeakouluja panostamaan muun kuin tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestämiseen. Jo työelämässä oleville ei ole tarjolla riittävästi koulutusta, vaikka suomalaisten täydennyskoulutustarve on huutava. Yliopistojen järjestämän täydennyskoulutuksen tarjonta ja koulutuksiin osallistuneiden määrä ovat jopa vähentyneet 2010-luvulla.  

– Jotta aito muutos saataisiin aikaan, on muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen perusteella jaettavan rahoituksen osuutta kasvatettava merkittävästi molemmilla korkeakoulusektoreilla, sanoo neuvottelupäällikkö Minna Nieminen Akavan Erityisaloista.

– Hallituksen esityksessä esitetään nyt korkeakoulujen elinikäisen oppimisen tehtävän vahvistamista ja kirjausta terävöitetään yliopisto- ja ammattikorkeakoululaeissa. Tämä on hyvä suunta, mutta yksinään ei lainsäädäntö riitä korjaamaan tilannetta korkeakouluissa.

Akavan Erityisalat huomauttaa, että elinikäisen oppimisen tehtävää toteutetaan tällä hetkellä korkeakouluissa hyvin erilaisilla organisointimalleilla. Työikäiselle on tarjolla maksullista täydennyskoulutusta, opintoja avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kautta tai erikoistumiskoulutuksia.

– Osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneen kannalta järjestelmä näyttäytyy varsin monimutkaiselta, pohtii Nieminen.

– Erityisesti uusien erikoistumiskoulutusten rooli järjestelmässä on varsin selkiytymätön ja vaatisikin toimiakseen uudelleentarkastelua. Myös avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun rooli ja tehtävä vaatisivat kirkastamista. Tätä työtä tulee tehdä kansallisena yhteistyönä ja kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa, linjaa Nieminen.

Akavan Erityisalat AE ry antoi 4.9.2018 opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle luonnoksesta laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (OKM, lausuntopyyntö 10.07.2018, OKM/35/010/2018)

Lisätietoja: neuvottelupäällikkö Minna Nieminen, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 368, minna.nieminen@akavanerityisalat.fi