Akavan Erityisalat: Hallitus ajamassa työntekijät päättymättömälle koeajalle

Alle 20 työntekijää työllistävät yritykset voisivat jatkossa entistä helpommin irtisanoa työntekijän henkilösyistä, mikäli lausunnolla oleva työsopimuslain muutos toteutuu. Akavan Erityisalojen mielestä hallituksen tulee perua esityksen jatkovalmistelu ja jättää muutos toteuttamatta.

– Esitys on todella arveluttava työntekijän suojeluperiaatteen näkökulmasta. Halutaanko näin kova uudistus, vaikka sillä ei arvioiden mukaan merkittävästi edes paranneta työllisyyttä? Henkilöperusteisen irtisanomisen jäljiltä ihminen on työmarkkinoilla altavastaaja, jolla on työttömyysturvan 90 päivän karenssi päällä. Vaikka irtisanominen olisi laiton, vastainen työllistyminen on vaikeaa, huomauttaa edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

– Jo nykyisellään oikeuskäytännössä toteutetaan kokonaisarviointia ja kohtuullisuutta pienten yritysten näkökulmasta. Uusien tulkintalinjausten muotoutuminen tuomioistuimissa vie vuosia.

Hallituksen esitys osuisi kipeästi Akavan Erityisalojen yksityissektorin jäsenistöön, jotka leimallisesti työskentelevät pienemmissä yrityksissä.

– Tiedämme näistä pienemmistä yrityksistä sen, että osa hoitaa työnantajuutensa mallikkaasti. Mutta sitten on merkittävä joukko niitä, joissa työntekijöillä ei ole asiantuntevaa esimiestyötä ja henkilöstöhallintoa turvanaan. Myös henkilöstöedustus puuttuu usein. Pienemmissä yrityksissä ei vielä sovelleta myöskään yt-lakia. Voi ennustaa, että näillä työpaikoilla alkaisivat ”Villin lännen” ajat, mikäli irtisanomista henkilöstä johtuvilla syillä helpotettaisiin varoituksen antamisen jälkeen. On kuin koko henkilöstö olisi jatkuvalla koeajalla, Lamponen sanoo.

– On käsittämätöntä, että hallitus esittää huononnusta, joka ei kuitenkaan arvioiden mukaan juuri lisäisi työllisyyttä tai talouskasvua. Arvioimme muutosten lisäävän työpaikoilla pelon ilmapiiriä, mikä ei edistä tuottavuutta ja työhyvinvointia. Irtisanomisethan vaikuttavat aina koko henkilöstöön, myös työpaikkansa säilyttäviin. Samalla yritysten hallinnollinen taakka lisääntyisi. Muutos on mielestämme ristiriidassa hallituksen norminpurkupyrkimyksen kanssa, Lamponen ihmettelee.

– Voi myös ennustaa, että yritykset välttäisivät kasvamasta vähintään 20 henkeä työllistäviksi, koska irtisanominen tällöin vaikeutuisi. Konsernirakenne, jossa toiminnot pilkotaan ”irtisanomisriman” alittaviin yrityksiin, tulisi ehkä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, Lamponen pohtii.

– Tosin ennakoimme, että heikko irtisanomissuoja saisi osan ammattilaisista välttelemään tällaiseen yritykseen pestautumista.

– Kansainvälisessä vertailussa Suomi on helpon irtisanomisen maa jo nyt. Haluaako Suomi profiloitua jatkossa valtiona, jossa työntekijän suojeluperiaatteesta on myös ehdotetuilta osin luovuttu, Lamponen kysyy.

Akavan Erityisalat huomauttaa myös, että irtisanomissuojan heikennyksestä voi tulla valtavirtaa, mikäli uudistus nyt menisi läpi.

– Vaikka helponnus koskisi vain alle 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä, muutoksen piirissä olisi jopa 97 % kaikista työnantajayrityksistä ja reilu kolmannes yrityskentän työntekijöistä. Työnantajapuolelta löytyisi varmasti intressiä valuttaa ”jo yleisesti käytössä” oleva muutos koko kenttään.

***

Akavan Erityisalat AE ry antoi 14.8.2018 työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntonsa asiaan työntekijästä johtuvat irtisanomisperusteet työnantajan työllistäessä alle 20 työntekijää. (TEM, lausuntopyyntö 05.07.2018, TEM/1399/03.01.01/2018)

Lisätietoja: edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 352, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi