Arpajaislain pelihaittoja ehkäisevä uudistus on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Sinänsä kannatettavalla uudistuksella on vakava sivuvaikutus: uudistus vähentäisi lähivuosina yleishyödyllisen työn veikkausvoittoavustuksia 2-17 prosentilla eli enimmillään jopa 170 miljoonalla eurolla. Uudistus tuo pintaan ison epäkohdan kolmannen sektorin rahoituksessa.

– Järjestöille heitetään leikkurihaarukka ja nostetaan sen jälkeen kädet pystyyn. Monet järjestöt joutuvat varautumaan epävarmuuteen, yt-neuvotteluihin ja toiminnan alasajoon, ellei leikkausta kompensoida budjettivaroista, sanoo Akavan Erityisalojen järjestösektorin edunvalvonnasta vastaava neuvottelupäällikkö Amalia Ojanen.

– On nurinkurista, että järjestöt ylipäätään joutuvat pohtimaan pelihaittojen ehkäisemistä edunsaajina, oman rahoituksensa näkökulmasta. Kytkös on epäterve.  

Akavan Erityisalat ja sen jäsenjärjestöt Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat Nuoli, Museoalan ammattiliitto MAL sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU nostavat eduskuntavaalien alla esille nuoriso-, liikunta-, taide-, kulttuuri- ja museoalan rahoituksen.

– On aika käydä periaatteellinen keskustelu siitä, miten paljon yhteiskuntamme rahoittaa yleishyödyllistä työtä riskirahalla eli veikkausvoittovaroin. Koska kyse on yhteiskunnallisesti tärkeästä työstä, valtion kuuluu toimia rahoituksen takaajana. Jos Veikkauksen pelituotot heittelevät, tämä on kompensoitava valtion budjetista. Eettisesti kestävintä olisi, jos yleishyödyllinen työ rahoitettaisiin kattavasti ja ennustettavasti suoraan valtion budjetista. Näin epäterve kytkös pelihaittoihin poistuisi.

Esimerkiksi valtion taide- ja kulttuurimäärärahoissa trendi on viime aikoina ollut pikemminkin päinvastainen: vuoden 2019 budjetissa jo 55,4 prosenttia tulee veikkausvoittovaroista, kun vuonna 2017 osuus oli 50,7 prosenttia. Valtion liikuntarahoitus koostuu miltei kokonaan Veikkauksen tuotosta myönnettävistä valtionavustuksista.

Arpajaislakiuudistusta koskevassa esityksessä myönnetään, ettei yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen ole Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämisen peruste, vaan ainoastaan sen suotuisa liitännäisseuraus. 

Tämän ”suotuisan liitännäisseurauksen” varassa toimii kuitenkin valtava määrä yhteiskunnalle yleishyödyllisiä toimintoja ja palveluita, jotka myös työllistävät merkittävän määrän työntekijöitä, ammattijärjestöt huomauttavat.

Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen epäilevät lakiesityksen päättelyä, jonka mukaan järjestöjen yleishyödyllisen työn ja siten rahoituksen tarve pienenisi siksi, että uudistus vähentää peliriippuvuutta.

– Emme laskisi paljon tämän varaan. Peliriippuvuus on vain yksi kolmannen sektorin työn kohde. Järjestöille näyttää päinvastoin siirtyvän aina vain lisää yhteiskunnan kannalta merkittäviä tehtäviä. Emme näe, että esimerkiksi edustamiemme kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisopalvelujen tarve selkeästi vähenee siitä, että peliriippuvaisia olisi aikaisempaa vähemmän. Toiminnan painopiste voi toki muuttua joissakin järjestöissä ennaltaehkäisevään suuntaan, Amalia Ojanen arvioi.   

Akavan Erityisalat pitää myönteisenä sitä, että rahapeliuudistukselle tuli lausuntokierroksen palautteen vuoksi osittainen aikalisä vuoteen 2022. Tämä antaa järjestöille hieman enemmän aikaa vaikuttaa rahoitusta koskevaan kysymykseen.

Lisätietoja:

Amalia Ojanen, neuvottelupäällikkö (järjestösektorin edunvalvonta) 
Akavan Erityisalat
p. 040 631 0813

Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja (museoalan rahoitus)
Museoalan ammattiliitto MAL
p. 040 774 7620

Mika Pietilä, puheenjohtaja (nuoriso- ja liikunta-alojen rahoitus)
Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat
p. 050 370 7297

Nea Leo, toiminnanjohtaja (taide- ja kulttuurialojen rahoitus)
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
p. 044 066 4800