Työttömyysturvan saamiseen liittyvää ns. työssäoloehtoa esitetään muutettavaksi. Työssäolo määrittyisi työtuntimäärän ja ansioiden sijasta yksinomaan tuloperusteisesti eli työtulon perusteella.

Työssäolokuukaudeksi laskettaisiin kuukausi, jolloin työtuloa on tullut vähintään 862 euroa kuukaudessa ja puolikkaaksi työssäolokuukaudeksi laskettaisiin kuukausi, jolloin työtuloa on tullut 431–861 euroa. Kahdesta puolikkaasta saisi kokonaisen työssäolokuukauden.

Ehdotettujen tulorajojen taso ja mahdollisuus kerryttää työssäoloehtoa puolikkaina työssäoloehtokuukausina tarkoittaa sitä, että vähäisillä tuloilla työssäoloehdon kerryttäminen voisi pitkittyä ja että ansiopäivärahat voisivat jäädä työssäoloehdon täyttämisestä huolimatta mataliksi.

- Malli on ongelmallinen henkilöille, joille kertyy vain puolikkaita, pienten ansioiden kuukausia. Heillä ansiopäiväraha voi pienentyä ratkaisevasti. He olisivat uudistuksen väliinputoajia, matalapalkkaryhmää ja silpputyöprekariaattia. Mallissa hyväksytään matalapalkkatyö ikään kuin lähtökohtana, mikä on väärä suunta, sanoo työmarkkinalakimies Anna Zibellini Akavan Erityisaloista.

Akavan Erityisalat pitää tuloperusteisuutta sinänsä hyvänä ja toimivana, erityisesti jatkuvasti kokoaikatyötä tehneiden näkökulmasta. Malli myös selkeyttäisi työttömyysturvaa ja laajentaisi työttömyysturvaa saavien piiriä. Rikkonaisen työhistorian omaavat ovat kuitenkin mallissa heikoilla, ja heidän asemaansa on jatkovalmistelussa parannettava.

Ratkaisuksi Akavan Erityisalat esittää, että päivärahan perusteena olevaan palkkaan huomioidaan korkeimmat kuukausitulot, jotka on ansaittu tietyn tarkastelujakson aikana, kuitenkin enintään 26 viikon ajalta.

- Tällaisessa mallissa harvempi kärsisi kohtuuttoman pienistä päivärahoista. Kääntöpuolena on toki hakemusten käsittelyn monimutkaistuminen, kun tarkastellaan ensin työssäoloehdon täyttymistä ja erikseen vielä tulot tarkastelujakson aikana, Zibellini sanoo.

Silpputyö arkipäivää
kulttuurialalla

Työurien sirpaleisuus on ominaista esimerkiksi kulttuuri-, museo- ja kielialoja edustavan Akavan Erityisalojen jäsenistölle. Liiton jäsentutkimuksen mukaan jopa 2/3 kulttuurialoilla työskentelevistä jäsenistä ilmoitti, että työttömyysjaksot ovat heille arkipäivää.

- Meillä ei ole työmarkkinoista kovin idealistista käsitystä. Työnantaja tekee aina päätökset työn tarjoamisesta ja palkansaaja on tämän armoilla. Työn sirpaleet työttömyysjaksojen kanssa vaihdellen voivat vakiintua ajan myötä henkilön työhistoriaksi, koska oman alan työmahdollisuuksien tarjonta on epätasaista, kuvaa työvoima- ja koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo Akavan Erityisaloista.  

Koskenheimo ei näe tarkoituksenmukaisena, että kohtuullista työttömyysturvaa saadakseen korkeakoulutetun asiantuntijan pitäisi jatkuvasti hakeutua oman alan töiden sijaan mihin tahansa tarjottuun työhön.

- On ymmärrettävää, että jäsenemme hakevat koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä, vaikka sitä voi olla tarjolla todella pienissä pätkissä ja esimerkiksi sesonkien mukaan vaihdellen, toteaa Koskenheimo.

Työssäoloehdon uudistaminen
kytkeytyy moneen

Nyt lausunnoilla olevan esityksen tavoitteena on kehittää työssäoloehtoa tavalla, joka vahvistaa julkista taloutta. Valmistelijoiden ennuste on, että malli toisi 54 miljoonan euron säästöt ja 1 500 lisätyöllistä. 

- Ymmärrämme hyvin talousnäkökulman, mutta mielestämme julkisen talouden vahvistaminen säästöillä ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta toteuttaa sosiaalipolitiikkaa, johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista sanoo.

- Palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskeva esitys on sosiaalipolitiikan ns. kovaa ydintä. Tämä sosiaaliturvaa koskeva esitys kytkeytyy vahvasti myös työoikeuteen työnantajan liikkeenjohtovallan ja työn tarjoamista koskevan päätöksenteon vuoksi sekä työvoima- ja koulutuspolitiikkaan. Nämä kaikki näkökulmat on otettava valmistelussa huomioon, Lamponen toteaa.

Akavan Erityisalat antoi lausuntonsa työssäoloehdon uudistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle 4.8.2022.

Akavan Erityisalat on pettynyt myös siihen, että malli ei pidä sisällään yhdistelmävakuutusta, jonka valmistelun tärkeyttä liitto on pitänyt esillä vuosikaudet. Liitto painottaa yhdistelmävakuutuksen valmistelun kiirehtimistä.

Työssäoloehtoa koskevassa uudistuksessa on liiton mukaan kuultava myös työttömyyskassoja ja työttömyyskassojen yhteisjärjestöä, sillä malli vaatii mahdollisesti muutoksia tietojärjestelmiin.

Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.5.2023. 

Lisätietoja:

johtaja Helena Lamponen, p. 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi

työmarkkinalakimies Anna Zibellini, p. 040 537 5107, anna.zibellini@akavanerityisalat.fi

tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, p. 0201 235 368, hanna.koskenheimo@akavanerityisalat.fi

***

Tutkimustuloksia Akavan Erityisalojen jäsenistön työttömyydestä

Viimeisen viiden vuoden aikana kulttuurin, hallinnon ja hyvinvoinnin akavalaisia edustavan Akavan Erityisalojen työttömänä olleista jäsenistä 42 % ilmoitti työttömäksi jäämisen syyksi määräaikaisen työsopimuksen päättymisen. Näistä työttömistä jäsenistä 70 % ilmoitti olleensa työuransa aikana työttömänä vähintään useammin kuin kerran.

26 % kaikista kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa Työttömyysjaksot ovat arkipäivää omalla alallani kanssa. Tätä mieltä oli 36 % järjestösektorilla työskentelevistä, 59 % museoalalla työskentelevistä ja jopa 66 % taide- ja kulttuurialalla työskentelevistä. Työttömyysjaksojen arkipäiväisyys oli yleistä myös tulkkien ja restonomien vastauksissa, tosin näissä ryhmissä vastaajamäärä on jäänyt melko pieneksi.

Akavan Erityisalojen jäsenet työskentelevät tyypillisesti korkeakoulutustasoa vaativissa mutta matalan palkkatason ammateissa. Jo nykyisin työttömyyspäivärahan taso jää monella alhaiseksi. Vain 25 % jäsenistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän Työttömyysturva on riittävä työttömyyden aikaisen toimeentulon turvaajana kanssa. 45 % viimeisen viiden vuoden aika työttömänä olleista jäsenistä on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa.

Akavan Erityisalojen jäsenet kokevat myös, että työttömyysturvaan liittyy liikaa kontrollointia ja byrokratiaa.

Lisätietoa tutkimustuloksista: Hanna Koskenheimo

Lähde: Akavan Erityisalat työelämätutkimus marraskuu 2021