Akavan Erityisalat: Työttömyysturvan uudistus normalisoisi matalapalkkatyön – euroistamismallia vielä viilattava
Työttömyysturvan saamiseen liittyvää ns. työssäoloehtoa esitetään muutettavaksi. Työssäolo määrittyisi työtuntimäärän ja ansioiden sijasta yksinomaan tuloperusteisesti eli työtulon perusteella.
Työssäolokuukaudeksi laskettaisiin kuukausi, jolloin työtuloa on tullut vähintään 862 euroa kuukaudessa ja puolikkaaksi työssäolokuukaudeksi laskettaisiin kuukausi, jolloin työtuloa on tullut 431–861 euroa. Kahdesta puolikkaasta saisi kokonaisen työssäolokuukauden.
Ehdotettujen tulorajojen taso ja mahdollisuus kerryttää työssäoloehtoa puolikkaina työssäoloehtokuukausina tarkoittaa sitä, että vähäisillä tuloilla työssäoloehdon kerryttäminen voisi pitkittyä ja että ansiopäivärahat voisivat jäädä työssäoloehdon täyttämisestä huolimatta mataliksi.
- Malli on ongelmallinen henkilöille, joille kertyy vain puolikkaita, pienten ansioiden kuukausia. Heillä ansiopäiväraha voi pienentyä ratkaisevasti. He olisivat uudistuksen väliinputoajia, matalapalkkaryhmää ja silpputyöprekariaattia. Mallissa hyväksytään matalapalkkatyö ikään kuin lähtökohtana, mikä on väärä suunta, sanoo työmarkkinalakimies Anna Zibellini Akavan Erityisaloista.
Akavan Erityisalat pitää tuloperusteisuutta sinänsä hyvänä ja toimivana, erityisesti jatkuvasti kokoaikatyötä tehneiden näkökulmasta. Malli myös selkeyttäisi työttömyysturvaa ja laajentaisi työttömyysturvaa saavien piiriä. Rikkonaisen työhistorian omaavat ovat kuitenkin mallissa heikoilla, ja heidän asemaansa on jatkovalmistelussa parannettava.
Ratkaisuksi Akavan Erityisalat esittää, että päivärahan perusteena olevaan palkkaan huomioidaan korkeimmat kuukausitulot, jotka on ansaittu tietyn tarkastelujakson aikana, kuitenkin enintään 26 viikon ajalta.
- Tällaisessa mallissa harvempi kärsisi kohtuuttoman pienistä päivärahoista. Kääntöpuolena on toki hakemusten käsittelyn monimutkaistuminen, kun tarkastellaan ensin työssäoloehdon täyttymistä ja erikseen vielä tulot tarkastelujakson aikana, Zibellini sanoo.
Silpputyö arkipäivää
kulttuurialalla
Työurien sirpaleisuus on ominaista esimerkiksi kulttuuri-, museo- ja kielialoja edustavan Akavan Erityisalojen jäsenistölle. Liiton jäsentutkimuksen mukaan jopa 2/3 kulttuurialoilla työskentelevistä jäsenistä ilmoitti, että työttömyysjaksot ovat heille arkipäivää.
- Meillä ei ole työmarkkinoista kovin idealistista käsitystä. Työnantaja tekee aina päätökset työn tarjoamisesta ja palkansaaja on tämän armoilla. Työn sirpaleet työttömyysjaksojen kanssa vaihdellen voivat vakiintua ajan myötä henkilön työhistoriaksi, koska oman alan työmahdollisuuksien tarjonta on epätasaista, kuvaa työvoima- ja koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo Akavan Erityisaloista.
Koskenheimo ei näe tarkoituksenmukaisena, että kohtuullista työttömyysturvaa saadakseen korkeakoulutetun asiantuntijan pitäisi jatkuvasti hakeutua oman alan töiden sijaan mihin tahansa tarjottuun työhön.
- On ymmärrettävää, että jäsenemme hakevat koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä, vaikka sitä voi olla tarjolla todella pienissä pätkissä ja esimerkiksi sesonkien mukaan vaihdellen, toteaa Koskenheimo.
Työssäoloehdon uudistaminen
kytkeytyy moneen
Nyt lausunnoilla olevan esityksen tavoitteena on kehittää työssäoloehtoa tavalla, joka vahvistaa julkista taloutta. Valmistelijoiden ennuste on, että malli toisi 54 miljoonan euron säästöt ja 1 500 lisätyöllistä.
- Ymmärrämme hyvin talousnäkökulman, mutta mielestämme julkisen talouden vahvistaminen säästöillä ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta toteuttaa sosiaalipolitiikkaa, johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista sanoo.
- Palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskeva esitys on sosiaalipolitiikan ns. kovaa ydintä. Tämä sosiaaliturvaa koskeva esitys kytkeytyy vahvasti myös työoikeuteen työnantajan liikkeenjohtovallan ja työn tarjoamista koskevan päätöksenteon vuoksi sekä työvoima- ja koulutuspolitiikkaan. Nämä kaikki näkökulmat on otettava valmistelussa huomioon, Lamponen toteaa.
Akavan Erityisalat antoi lausuntonsa työssäoloehdon uudistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle 4.8.2022.
Akavan Erityisalat on pettynyt myös siihen, että malli ei pidä sisällään yhdistelmävakuutusta, jonka valmistelun tärkeyttä liitto on pitänyt esillä vuosikaudet. Liitto painottaa yhdistelmävakuutuksen valmistelun kiirehtimistä.
Työssäoloehtoa koskevassa uudistuksessa on liiton mukaan kuultava myös työttömyyskassoja ja työttömyyskassojen yhteisjärjestöä, sillä malli vaatii mahdollisesti muutoksia tietojärjestelmiin.
Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.5.2023.
Lisätietoja:
johtaja Helena Lamponen, p. 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi
työmarkkinalakimies Anna Zibellini, p. 040 537 5107, anna.zibellini@akavanerityisalat.fi
tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, p. 0201 235 368, hanna.koskenheimo@akavanerityisalat.fi
***
Tutkimustuloksia Akavan Erityisalojen jäsenistön työttömyydestä
Viimeisen viiden vuoden aikana kulttuurin, hallinnon ja hyvinvoinnin akavalaisia edustavan Akavan Erityisalojen työttömänä olleista jäsenistä 42 % ilmoitti työttömäksi jäämisen syyksi määräaikaisen työsopimuksen päättymisen. Näistä työttömistä jäsenistä 70 % ilmoitti olleensa työuransa aikana työttömänä vähintään useammin kuin kerran.
26 % kaikista kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa Työttömyysjaksot ovat arkipäivää omalla alallani kanssa. Tätä mieltä oli 36 % järjestösektorilla työskentelevistä, 59 % museoalalla työskentelevistä ja jopa 66 % taide- ja kulttuurialalla työskentelevistä. Työttömyysjaksojen arkipäiväisyys oli yleistä myös tulkkien ja restonomien vastauksissa, tosin näissä ryhmissä vastaajamäärä on jäänyt melko pieneksi.
Akavan Erityisalojen jäsenet työskentelevät tyypillisesti korkeakoulutustasoa vaativissa mutta matalan palkkatason ammateissa. Jo nykyisin työttömyyspäivärahan taso jää monella alhaiseksi. Vain 25 % jäsenistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän Työttömyysturva on riittävä työttömyyden aikaisen toimeentulon turvaajana kanssa. 45 % viimeisen viiden vuoden aika työttömänä olleista jäsenistä on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa.
Akavan Erityisalojen jäsenet kokevat myös, että työttömyysturvaan liittyy liikaa kontrollointia ja byrokratiaa.
Lisätietoa tutkimustuloksista: Hanna Koskenheimo
Lähde: Akavan Erityisalat työelämätutkimus marraskuu 2021
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, puh. 040 525 8582
Helena Lamponen, Akavan ErityisalatJohtaja, edunvalvonta- ja lakipalvelut. Työlainsäädäntöä koskevat kysymykset.
Puh:040 631 7660helena.lamponen@akavanerityisalat.fiAnna Zibellini, Akavan ErityisalatTyömarkkinalakimies, OTM
Kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorin virka- ja työsuhdeneuvonta, työttömyysturvaneuvonta ja korkeakoulusektorin sopimusedunvalvonta
Hanna Koskenheimo, Akavan ErityisalatTiedontuotannon asiantuntija
- Tutkimus ja tiedon tuotanto, analysointi ja hyödyntäminen
- Työvoima- ja koulutuspolitiikka
- Yksilöllinen tilastollinen palkkaneuvonta
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 20 jäsenjärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat: Järjestöt ansaitsevat vakaamman rahoituksen25.4.2024 10:22:02 EEST | Tiedote
Poukkoileva ja vähenevä rahoitus vaarantaa tuottavan järjestötyön. Järjestöt joutuvat leikkaamaan koko yhteiskuntaa hyödyttäviä palvelujaan ja kärsijöinä on suuri joukko kansalaisia. Myös järjestöalan työttömyys lisääntyy, Akavan Erityisalat muistuttaa.
Akavan Erityisalat: Seksuaaliseen häirintään puututtava tiukemmin24.4.2024 08:12:27 EEST | Tiedote
”Kestin vaieten, koska koin työmarkkina-asemani huonoksi”, kertoo jäsenemme kokemastaan häirinnästä. Vaikka lakipykälät ovat kunnossa, seksuaalista häirintää jää edelleen piiloon työpaikoilla. Akavan Erityisalat esittää henkilöstöedustajille isompaa roolia häirinnän kitkennässä.
Akavan Erityisalat: Paikallisen sopimisen laajentamiseen vain korjaamalla lausunnolla olleen esityksen valuviat16.4.2024 08:16:08 EEST | Tiedote
Paikallisen sopimisen laajennus tulee toteuttaa yhdenvertaistamalla aidosti järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten asemaa suhteessa toisiinsa, Akavan Erityisalat korostaa hallituksen esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan.
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta15.4.2024 09:56:23 EEST | Tiedote
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Kansalaiskysely: Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa12.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi 86 % suomalaisista Verianin (ent. Kantar) kyselyssä. - Kansa ymmärtää, ettei hyvä julkinen hallinto ole ostettavissa vasta sitten, kun vaikkapa kriisi yllättää, kommentoi Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola tuloksia. Ennen julkaisemattoman tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023. Kysely toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme