Hallituksen päätös on täysin ristiriidassa vuoden 2021 lopulla työskennelleen parlamentaarisen työryhmän näkemyksen kanssa. Työryhmä painotti, että Kela-korvausjärjestelmää kannattaa uudistaa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin.

– Tulevilla hyvinvointialueilla tiedetään olevan pulaa erityisesti perustason mielenterveyspalveluista. Puuttuvia palveluita on nykyisellään paikattu Kelan korvaamilla kuntoutuspsykoterapioilla, mikä on johtanut näiden pitkien psykoterapioiden suureen kysyntään myös tilanteissa, joissa niitä ei välttämättä tarvita mutta muutakaan ei ole tarjolla. Kelan kuntoutuspsykoterapia on kuitenkin järjestelmässä parhaiten toimiva osa, jota ei pidä lähteä purkamaan, mutta sen oikein kohdentamiseksi on saatava hyvinvointialueilla sekä perus- että erityistason mielenterveyspalvelut kuntoon, painottaa Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas.

– Kela-korvaus on paitsi asiakkaan rahallinen tuki, myös keino ohjata kansalaisia esimerkiksi kuntoutuspalveluihin. Yli 155 000 suomalaista käytti yksityisiä fysioterapiapalveluita pandemiavuonna 2020 ja kaikkiaan Kela-korvattavia fysioterapiakäyntejä oli yli miljoona. Ennen pandemiaa käyttö on ollut vielä runsaampaa, toteaa Suomen Fysioterapeutit ry:n kehittämisasiantuntija Jarmo Mäkelä.

Kela-korvauksilla on mahdollistettu ennaltaehkäisevä terveydenhuoltoa ja ylläpidetty ihmisten työkykyä.

– On huolestuttavaa, että hallitusohjelmasta ja kevään 2020 kehysriihessä tehdystä päätöksestä pidetään kiinni, eikä yhteiskunnallista tilannetta oteta huomioon. Lähes kaksi vuotta jatkunut koronaviruspandemia on aiheuttanut terveydenhuoltoon merkittävän hoito- ja kuntoutusvelan, jonka paikkaamiseen tarvitaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaa vielä vuosia eteenpäin, Mäkelä muistuttaa.

Kela-korvausten leikkaaminen vaikuttaa sekä pieniin yrityksiin että pienempituloisiin ihmisiin

Kela-korvauksilla on palvelujärjestelmässä merkittävä ohjaava vaikutus. Monet asiakkaat ohjautuvat palveluihin Kela-korvaukseen oikeuttavan lähetteen kautta. Järjestelmän merkitys on erittäin suuri yksityisen ja kolmannen sektorin pienille toimijoille.

– Hallituksen poukkoileva toiminta vaikeuttaa erityisesti sote-alan pienten toimijoiden elinkeinon harjoittamista. Yrittäjälle suunnitelmallisuus ja ennustettavuus on kaikki kaikessa, toteaa AKY:n puheenjohtaja Timo Saranpää.

AKY – Akavalaiset Yrittäjät ry jakaa Kelan näkemyksen, että julkisen sektorin palveluntuotanto ei pysty hyvinvointialueiden ensimmäisinä toimintavuosina vastaamaan pandemian jälkeiseen sote-palveluiden tarpeeseen. AKY on lisäksi huolissaan siitä, että Kela-korvausten leikkaaminen vähentää erityisesti pienempituloisten mahdollisuuksia käyttää yksityisiä terveyspalveluita.

Perusterveydenhuollossa ei pääse kaikkien kuntoutus- tai mielenterveyspalveluiden pariin. Ongelmia on erityisesti puheterapian, toimintaterapian ja psykologipalveluiden saatavuudessa.

– Kela-korvauksia tulisi leikkaamisen sijasta laajentaa erityisesti yksityisen sektorin kuntoutus- ja mielenterveyspalveluihin, kuten puheterapiaan, toimintaterapiaan ja psykologipalveluihin, toteavat Suomen Puheterapeuttiliiton ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton toiminnanjohtajat Heta Piirto ja Leila Mäkelä.

AKY – Akavalaiset Yrittäjät ry vaatii hallitusta arvioimaan uudelleen Kela-korvausten leikkausten ja lakkautuksen vaikutuksia kansanterveyteen, pandemian aiheuttaman hoitovelan purkuun sekä erityisesti sote-alan pienien toimijoiden mahdollisuuksiin harjoittaa omaa elinkeinoaan.

– Kela-korvausjärjestelmän muutokset on tehtävä ennakoitavasti ja riittävän pitkillä siirtymäajoilla, jotta elinkeinonharjoittajilla on aito mahdollisuus reagoida muutoksiin, Saranpää huomauttaa.