Kuluttajien oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään terapiapalveluiden virhe- ja viivästystilanteissa. Kuluttajilla on jatkossa oikeus peruuttaa sopimansa terapia-aika maksutta, jos peruutus johtuu pakottavasta syystä, kuten äkillisestä sairastumisestä tai tapaturmasta. Muissa peruutustilanteissa tai saapumatta jääneissä käynneissä noudatetaan laissa määriteltyä vakiokorvausta.

AKY - Akavalaiset yrittäjät ry katsoo, että laki rajoittaa yrittäjän sopimusvapautta huomattavasti ja asettaa erityisesti yksin- ja pienyrittäjät kohtuuttomaan asemaan.

– Yrittäjällä tulee olla oikeus sopia peruutuskäytännöistä itse asiakkaiden kanssa. Erityisesti yksinyrittäjille lakimuutoksesta aiheutuu kohtuutonta ansionmenetystä, koska asiakkaiden myöhään peruuttamaa aikaa ei saada enää täytettyä. Terapiapalveluihin on myös jonoa, jolloin tyhjäksi jäänyt terapia-aika on pois joltain toiselta asiakkaalta, toteaa kehittämisasiantuntija Juho Korpi Suomen Fysioterapeuteista.

Lakimuutoksen myötä asiakkaalle syntyy myös uusia velvoitteita.

– Asiakkaalla on velvollisuus osoittaa, että peruutuksen syy todella on pakottava, esimerkiksi äkillinen sairastuminen. Laki johtaa siihen, että asiakkaan on toimitettava poissaolosta terveydenhuollon ammattilaisen laatima todistus. Tämä kuormittaa terveydenhuoltoa tarpeettomasti, AKYn puheenjohtaja Timo Saranpääharmittelee.

Saapumatta jääneet käynnit ovat olleet tunnettu ongelma sosiaali- ja terveydenhuollon kaikilla sektoreilla. Eri palveluissa kulurakenne on erilainen, joten nyt ehdotettu vakiokorvaus sopii ansionmenetyksen kompensointiin huonosti.

– Korvauksen, jos sellaista peritään, on oltava oikeassa suhteessa siihen, mitä toteutunut käynti maksaa. Esimerkiksi terapiapalveluiden ensikäynti voi olla tavanomaista käyntiä pidempi, ja sen yhteyteen on varattu aikaa myös kirjalliselle työlle, kertoo Suomen Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas.

Kuluttajasuojalain uudistus parantaa kuluttajien asemaa monissa palveluissa. Laki soveltuu kuitenkin huonosti terapiapalveluihin ja etenkin pitkäkestoisiin asiakassuhteisiin, joissa asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutussuhde on erityisen merkityksellinen kuntoutuksen onnistumisen kannalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita säädellään nykyiselläänkin hyvin tiukasti. Potilaan ja asiakkaan asema on turvattu usealla lailla ja esimerkiksi virheistä hoitoprosessissa voi hakea korvausta lakisääteisen potilasvakuutuksen kautta. Terveydenhuoltoa valvotaan Aluehallintoviraston ja Valviran toimesta.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on lakiin perustuva velvoite ottaa huomioon potilaan tai asiakkaan etu ja lähes kaikilla aloilla noudatetaan alakohtaisia eettisiä ohjeita. Asiakkaiden kanssa on jo aiemmin laadittu terapiasopimus, jossa on sovittu yksilöllisesti esimerkiksi terapia-ajan peruuttamisen käytännöt.

Asiakkaan peruuttamattomat tai saapumatta jääneet käynnit johtuvat usein asiakkaan sairaudesta. Tällöin on kuntoutuksen onnistumisen kannalta tärkeää löytää yksilöllinen ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Nyt tehtävä lakiuudistus antaa tähän heikosti edellytyksiä.

– Terapeuttien on jatkossakin saatava itse arvioida, millaisissa tilanteissa perumisesta ylipäätään peritään korvausta, ja toisaalta myös korvauksen taso. Nyt esitetty kuluttajansuojalain muutos ei sovellu sellaisenaan terveydenhuoltoalan pienyrittäjien toimintaan, ja sen soveltamisalaa onkin syytä tarkistaa, painottaa Katja Vähäkangas.