Uusi tutkimus osoittaa, että perinteinen liikuntapaikkarakentamiseen panostaminen ei ole paras tapa saada väestö liikkumaan. Nykyinen liikuntapaikkarakentaminen ja liikuntapalveluiden tarjonta palvelevat pääasiassa jo ennestään aktiivista väestönosaa ja liikuntaseuroja. Liikuntaa harrastamattomia tai liikunnallisesti passiivisia ei saada lisäämään liikunnan määrää pelkästään rakentamalla lisää hulppeita puitteita, vaan ennemminkin pitää löytää ratkaisuja liikunnan harrastamisen esteiden purkamiseen.

Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö eli YLLI-hankkeen tutkimus havaitsi, että liikunnan määrän ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen edellyttää yksilön terveyteen, taitoihin ja elämäntilanteeseen liittyvien moninaisten esteiden poistamista. Liikuntapaikkasuunnittelussa tulisi siis miettiä pelkän sijainnin sijaan myös muita tekijöitä, kuten asukkaiden taitoja ja tietoja käyttää liikuntapaikkaa, motivaatiota ja jaksamista sekä liikunnan arvostusta.

Suurin riski liikkumattomuudelle on jo muutenkin heikoimmassa asemassa olevilla kuten esimerkiksi vieraskielisillä, yksinhuoltajilla, ruuhkavuosiaan elävillä 30-44-vuotiailla sekä pienituloisilla. He kokevat eniten esteitä liikunnan harrastamiseen.

YLLI-hanke on listannut tekijöitä, joita tulee huomioida liikuntapaikkoja suunniteltaessa ja liikuntamahdollisuuksia tarjottaessa. Näitä ovat esimerkiksi harrastamisen kustannuksiin, lajitietouteen, tiedon löytämiseen, harrastamisen uskaltamiseen, aukioloaikoihin, rajoituksiin ja kieltoihin, motivaatioon ja jaksamiseen tai jopa ympäristön sosiaaliseen, asenteelliseen tai kulttuurilliseen leimaamiseen liittyvät yksilölliset tekijät. Pelkällä liikuntapaikkojen rakentamisen lisäämisellä ei saada heikommassa asemassa tai erilaisissa elämäntilanteissa olevia liikkumaan.

- Esimerkiksi jotkut asukkaat eivät uskalla käyttää hienoa hiekkatekonurmea tai komeaa lähiliikuntapaikkaa, jos he kokevat ulkopuolisuutta, eivätkä pidä itseään tyypillisenä harrastajana. Tai liikuntapaikka voi olla tietynlaisen käyttäjäryhmän tai aktiivisten lajiosaajien käytössä, eikä sinne väliin uskalleta mennä. Tai sitten lajitaidot tai tiedot eivät riitä vaikkapa ulkokuntosalin käyttöön, listaa YLLI-hankkeen johtajana toiminut Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.

Ratkaisut ovat moninaisia. Tutkijoiden mukaan tulisi muun muassa mahdollistaa monilla liikuntamuodoilla saapuminen liikuntapaikoille, eikä saapuminen saa olla pelkän yksityisautoilun varassa. Puitteiden tulee olla myös kunnossa esimerkiksi liikuntarajoitteisten kannalta ja laitteiden tulee olla huollettuja. Liikuntapaikkojen aukioloajoissa ja ulkoliikuntapaikkojen valaistuksessa tulisi myös huomioida esimerkiksi vuorotyötä tekevien tarpeet. Tärkeää on myös tiedottaa alueen liikuntamahdollisuuksista ja tarjota käyttöopastusta. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että liikuntaa harrastetaan monissa paikoissa, eikä vain rakennetuissa ja huolletuissa liikuntapaikoissa. Lähiluonto, puistot, pyörätiet, järvien ja jokien jäät talvella, pihat ja oma koti ovat monelle liikuntapaikkoja. 

YLLI-hankkeen tutkimus korostaa, että asukkaat tekevät yksilöllisiä ja henkilökohtaisia päätöksiä harrastaa tai olla harrastamatta liikuntaa.  olevan monimutkainen. Siksi liikuntapaikkojen rakentamisen sijaan tulisi poistaa yksilöiden ja asukasryhmien liikunnan harrastamisen erilaisia esteitä. Tämä vaatii monialaista yhteistyötä ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Tutkijoiden mukaan yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen kanssa, kuten kuntaorganisaation eri osastojen terveydenhuollosta viher- tai puistotoimeen, kansalaisten, asukkaiden, järjestöjen ja seurojen kanssa, voidaan kehittää liikuntapaikkoja ja -ympäristöjä yhdenvertaisemmiksi ja saavutettavammiksi kaikille.

YLLI-hanke oli Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka sai rahoitusta Lähiöohjelma 2020-2023 -kehitysohjelmasta.

Julkaisu:

Muukkonen, P; Ehnström, E; Hasanen, E; Hintsanen, L; Laakso, T; Nurmi, M; Pyykönen, J; Salmi, L; Salmikangas, A-K; Simula, M; Virmasalo, I; Vänttinen, L (2022). Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun. Department of Geosciences and Geography C22, 85 s. + 11 liites. http://hdl.handle.net/10138/356119 Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto: Helsinki.

Voit lukea lisää YLLI-hankkeesta ja sen tuloksista https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori ja YLLI-hankkeen johtaja Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto, petteri.muukkonen@helsinki.fi, p. 050 448 9195