Alavireinen mieliala sekä ajanpuute suurimmat syyt liikkumattomuuteen
Uusi tutkimus osoittaa, että perinteinen liikuntapaikkarakentamiseen panostaminen ei ole paras tapa saada väestö liikkumaan. Nykyinen liikuntapaikkarakentaminen ja liikuntapalveluiden tarjonta palvelevat pääasiassa jo ennestään aktiivista väestönosaa ja liikuntaseuroja. Liikuntaa harrastamattomia tai liikunnallisesti passiivisia ei saada lisäämään liikunnan määrää pelkästään rakentamalla lisää hulppeita puitteita, vaan ennemminkin pitää löytää ratkaisuja liikunnan harrastamisen esteiden purkamiseen.
Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö eli YLLI-hankkeen tutkimus havaitsi, että liikunnan määrän ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen edellyttää yksilön terveyteen, taitoihin ja elämäntilanteeseen liittyvien moninaisten esteiden poistamista. Liikuntapaikkasuunnittelussa tulisi siis miettiä pelkän sijainnin sijaan myös muita tekijöitä, kuten asukkaiden taitoja ja tietoja käyttää liikuntapaikkaa, motivaatiota ja jaksamista sekä liikunnan arvostusta.
Suurin riski liikkumattomuudelle on jo muutenkin heikoimmassa asemassa olevilla kuten esimerkiksi vieraskielisillä, yksinhuoltajilla, ruuhkavuosiaan elävillä 30-44-vuotiailla sekä pienituloisilla. He kokevat eniten esteitä liikunnan harrastamiseen.
YLLI-hanke on listannut tekijöitä, joita tulee huomioida liikuntapaikkoja suunniteltaessa ja liikuntamahdollisuuksia tarjottaessa. Näitä ovat esimerkiksi harrastamisen kustannuksiin, lajitietouteen, tiedon löytämiseen, harrastamisen uskaltamiseen, aukioloaikoihin, rajoituksiin ja kieltoihin, motivaatioon ja jaksamiseen tai jopa ympäristön sosiaaliseen, asenteelliseen tai kulttuurilliseen leimaamiseen liittyvät yksilölliset tekijät. Pelkällä liikuntapaikkojen rakentamisen lisäämisellä ei saada heikommassa asemassa tai erilaisissa elämäntilanteissa olevia liikkumaan.
- Esimerkiksi jotkut asukkaat eivät uskalla käyttää hienoa hiekkatekonurmea tai komeaa lähiliikuntapaikkaa, jos he kokevat ulkopuolisuutta, eivätkä pidä itseään tyypillisenä harrastajana. Tai liikuntapaikka voi olla tietynlaisen käyttäjäryhmän tai aktiivisten lajiosaajien käytössä, eikä sinne väliin uskalleta mennä. Tai sitten lajitaidot tai tiedot eivät riitä vaikkapa ulkokuntosalin käyttöön, listaa YLLI-hankkeen johtajana toiminut Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.
Ratkaisut ovat moninaisia. Tutkijoiden mukaan tulisi muun muassa mahdollistaa monilla liikuntamuodoilla saapuminen liikuntapaikoille, eikä saapuminen saa olla pelkän yksityisautoilun varassa. Puitteiden tulee olla myös kunnossa esimerkiksi liikuntarajoitteisten kannalta ja laitteiden tulee olla huollettuja. Liikuntapaikkojen aukioloajoissa ja ulkoliikuntapaikkojen valaistuksessa tulisi myös huomioida esimerkiksi vuorotyötä tekevien tarpeet. Tärkeää on myös tiedottaa alueen liikuntamahdollisuuksista ja tarjota käyttöopastusta. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että liikuntaa harrastetaan monissa paikoissa, eikä vain rakennetuissa ja huolletuissa liikuntapaikoissa. Lähiluonto, puistot, pyörätiet, järvien ja jokien jäät talvella, pihat ja oma koti ovat monelle liikuntapaikkoja.
YLLI-hankkeen tutkimus korostaa, että asukkaat tekevät yksilöllisiä ja henkilökohtaisia päätöksiä harrastaa tai olla harrastamatta liikuntaa. olevan monimutkainen. Siksi liikuntapaikkojen rakentamisen sijaan tulisi poistaa yksilöiden ja asukasryhmien liikunnan harrastamisen erilaisia esteitä. Tämä vaatii monialaista yhteistyötä ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Tutkijoiden mukaan yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen kanssa, kuten kuntaorganisaation eri osastojen terveydenhuollosta viher- tai puistotoimeen, kansalaisten, asukkaiden, järjestöjen ja seurojen kanssa, voidaan kehittää liikuntapaikkoja ja -ympäristöjä yhdenvertaisemmiksi ja saavutettavammiksi kaikille.
YLLI-hanke oli Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka sai rahoitusta Lähiöohjelma 2020-2023 -kehitysohjelmasta.
Julkaisu:
Muukkonen, P; Ehnström, E; Hasanen, E; Hintsanen, L; Laakso, T; Nurmi, M; Pyykönen, J; Salmi, L; Salmikangas, A-K; Simula, M; Virmasalo, I; Vänttinen, L (2022). Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun. Department of Geosciences and Geography C22, 85 s. + 11 liites. http://hdl.handle.net/10138/356119 Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto: Helsinki.
Voit lukea lisää YLLI-hankkeesta ja sen tuloksista https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori ja YLLI-hankkeen johtaja Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto, petteri.muukkonen@helsinki.fi, p. 050 448 9195
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan24.3.2023 12:17:22 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Kansalliskirjasto digitoi jälleen yhteiskunnallisesti merkittävän sanomalehtikokonaisuuden – tutkimuskäyttöön 1,4 miljoonaa uutta sivua23.3.2023 09:02:55 EET | Tiedote
Kansalliskirjastossa on valmistunut kaksi laajaa sanomalehtien digitointiprojektia, joissa digitoitiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa sanomalehtisivua tutkimuskäyttöön. Projektit kattoivat 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta22.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan muuttuneet ympäristötekijät.
Rikoksista selviää yhä vähemmän21.3.2023 09:13:37 EET | Tiedote
Poliisi pystyy selvittämään vuosittain noin 70–85 prosenttia kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet ovat olleet laskussa ja vuonna 2021 rikosten yleinen selvitysaste oli 63 prosenttia. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat massatyyppisissä varkaus- ja vahingontekorikoksissa.
30 uutta kunniatohtoria vihitään Promootion riemuvuonna20.3.2023 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Promootion riemuvuosi avataan 20.3.2023, jolloin julkistetaan myös yliopiston uudet kunniatohtorit. Keväällä vietetään jo sadatta filosofisen tiedekunnan promootiota sekä eläinlääketieteellisen, teologisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan promootioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme