Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alkoholinkulutus väheni koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana – vähittäismyynti kasvoi

Jaa

Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus laski viime keväänä koronaepidemian ensimmäisen aallon ja siihen liittyvien rajoitustoimien aikana, arvioi THL. THL arvion mukaan kokonaiskulutus oli huhti–kesäkuussa 2020 noin 10 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana edellisvuonna.

Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus laski Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan viime keväänä koronaepidemian ensimmäisen aallon ja siihen liittyvien rajoitustoimien aikana. THL arvioi alkoholin kokonaiskulutuksen olleen huhti–kesäkuussa noin 10 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Kulutusta THL arvioi eri hankintakanavista saatujen myyntitietojen ja -arvioiden perusteella.

Alkoholinkulutuksen muutos ei kuitenkaan tapahtunut tasaisesti kaikissa väestöryhmissä. Valtaosa THL:n serologisen vasta-ainetutkimuksen yhteydessä tehtyyn väestökyselyyn vastanneista kertoi alkoholinkäyttönsä pysyneen ennallaan, 12 prosenttia kertoi vähentäneensä ja 8 prosenttia lisänneensä alkoholinkäyttöään epidemian aikana.

Eniten kulutustaan olivat muuttaneet toisaalta alle 35-vuotiaat ja toisaalta he, joiden taloudellinen tilanne oli epidemian aikana heikentynyt. Kulutustaan eniten muuttaneissa väestöryhmissä oli muita vastaajaryhmiä enemmän sekä niitä, jotka vähensivät kulutustaan, että niitä, jotka lisäsivät kulutustaan.

”Kaiken kaikkiaan epidemia näyttää jyrkentäneen alkoholinkulutuksen viime vuosien kehitystä”, arvioi THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä. ”Alkoholinkulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien, ja yksin viime vuonna 2019 neljä prosenttia. Epidemian ja rajoitustoimien vaikutukset ovat olleet samansuuntaiset.”

Alkon ja vähittäiskaupan myynti kasvoi

Voimakkain vaikutus epidemialla on ollut alkoholin hankintakanaviin. Ravintola-anniskelu tyrehtyi ennakoidusti huhti–toukokuussa, kun ravintolat ja kahvilat suljettiin valtioneuvoston asetuksella. Matkustajatuonti loppui, kun ulkomaanmatkailua rajoitettiin voimakkaasti. Rajoitustoimien seurauksena alkoholin hankinta siirtyi Alkon myymälöihin ja vähittäiskauppaan. Niiden yhteenlaskettu myynti kasvoi viikoilla 11–25 yhteensä 16 prosenttia edeltävän vuoden vastaaviin viikkoihin verrattuna.

Alkoholin vähittäismyynti kasvoi eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että kokonaiskulutus olisi kasvanut näillä alueilla. Samoilla alueilla anniskelun ja matkustajatuonnin osuus lienee tavallisesti keskimääräistä suurempi, ja vähittäismyynti oletettavasti kasvoi näiden hankintakanavien sulkeutuessa.

”Alkoholinkulutus siirtyi yksityiseen elinpiiriin, kuten suomalaisten elämä yleensäkin kokoontumisrajoitusten ja etätöiden aikana”, muistuttaa THL:n erikoistutkija Katariina Warpenius.

Alkoholin nettikaupan ja kotivalmistuksen kehityksestä koronaepidemian aikana ei ole arvioita. Nettikauppa on ollut aiemmin niin vähäistä, että suurikaan prosentuaalinen kasvu ei todennäköisesti vaikuttaisi alkoholinkulutuksen kokonaiskuvaan merkittävästi.

Juomalajien suosiossa ei ollut suuria muutoksia

Eri juomalajien suosiossa ei tapahtunut epidemian seurauksena suuria muutoksia. Kokonaiskulutuksen jakautuminen eri juomalajien välillä vaihteli melko vähän vuonna 2019, lähinnä panimotuotteiden osuus kasvoi hieman kesällä. Vuonna 2020 tämä panimotuotteiden kulutuksen kasvu ajoittui jo loppukevääseen.

Lähde: Pia Mäkelä, ym., Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen – kokonaisarvio kevään ja kesän 2020 muutoksista. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2020, THL.

Lisätietoja:

Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Puh. 029 524 7159
etunimi.sukunimi@thl.fi



Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Ikä ja taustasairaudet moninkertaistavat koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tai kuoleman riskin20.10.2020 09:50:44 EESTTiedote

Ikä ja taustalla olevat sairaudet lisäävät huomattavasti koronatartunnan saaneen riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus. ”Ikä lisää selvästi tartunnan saaneiden riskiä kuolla, vaikka ei olisikaan taustasairauksia. Iäkkäämmillä taustasairaudet lisäävät riskiä vielä entisestään”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen. THL on selvittänyt koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntatautirekisterin, Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla. Tänä syksynä positiivisen koronatestin tehneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä. Keväällä positiivisen tuloksen saaneiden keski-ikä oli 48 vuotta ja syksyllä 38 vuotta. Tämä johtuu osin testauskäytännöistä, sillä keväällä testikapasiteetti oli rajallinen ja testejä tehtiin tuolloin harvemmille. Koko vuonna kaikista tartunnan saaneista 9 prosen

Kutsu: Tiedotustilaisuus koronatilanteesta ti 20.10. klo 10.3019.10.2020 14:05:01 EESTKutsu

Hyvät toimitukset, järjestämme medioille tiedotustilaisuuden koronavirustilanteesta tiistaina 20.10. klo 10.30. Tilaisuudessa esiintyvät THL:n johtaja Mika Salminen, ylilääkäri Taneli Puumalainen ja tutkimusprofessori Markku Peltonen. Mika Salminen ja Taneli Puumalainen kertovat ajankohtaisesta epidemiatilanteesta sekä siitä, mitä hallituksen uudet suositukset epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin voivat käytännössä tarkoittaa alueilla. Markku Peltonen kertoo puolestaan tilastotietoa sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista ja tautiin kuolleista mm. verrattuna viime kevääseen. Tilaisuus pidetään Teamsilla, jonka välityksellä asiantuntijoillemme voi myös esittää kysymyksiä. Lähetämme Teams-linkin niille, jotka ovat ilmoittautuneet tilaisuuteen. Infoon voi tulla myös paikan päälle ja sitä voi striimata. Seuraa THL:n striimausta tästä Striimauksessa on mukana suomenkielinen viittomakielen tulkkaus. Toivomme, että kaikki paikalle tulevat toimittajat ja kuvaajat käyttävät kasvomask

Kysely: Asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä vain osittain14.10.2020 15:19:02 EESTTiedote

Tietojärjestelmät, erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmät, ovat sairaanhoitajien keskeisiä työvälineitä, mutta ne tukevat hoitajien työtä vain osittain. Tämä selviää valtakunnallisesta kyselystä, joka tehtiin sairaanhoitajille keväällä 2020. Tietojärjestelmät eivät esimerkiksi tue riittävästi ammattilaisten yhteistyötä, niiden teknisessä toimivuudessa on parannettavaa ja monet kokevat, että järjestelmien sisältämästä suuresta tekstimäärästä on vaikea hahmottaa olennaista. Tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista valtaosa arvioi itsensä kokeneeksi tietojärjestelmäkäyttäjäksi. Samaan aikaan ainakin kaksi kolmesta koki, että järjestelmien käyttö vaatii pitkää perehdytystä. Monet myös katsoivat, etteivät saaneet riittävää perehdytystä aloittaessaan uudessa työssä. Rikkoutumaton tiedonkulku erittäin tärkeää Kyselyn mukaan sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossaan, mutta puutteita koetaan tiedonkulussa eri organisaatioiden sekä hoi

THL:n ja Helsingin kaupungin tutkimus: Koronavirustartunnan seurauksena muodostuneet vasta-aineet säilyvät ainakin neljä kuukautta13.10.2020 07:00:00 EESTTiedote

Koronavirustartunnan seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita, jotka säilyvät ainakin neljä kuukautta. Vasta-aineiden muodostumista ja säilymistä selvitettiin maaliskuussa 2020 alkaneessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin kaupungin tutkimuksessa. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan perheitä, joissa oli juuri todettu koronavirustartunta. Kaikkiaan mukana on 39 perhettä ja yhteensä 129 tutkittavaa, joista osa on lapsia. Perheissä vähintään yhdellä henkilöllä oli todettu PCR-varmistettu koronatartunta tutkimuksen alkaessa. Lisäksi tutkimuksen aikana tartunta todettiin testillä osalla muista perheenjäsenistä. Yhteensä PCR-varmennettuja tartuntoja todettiin tutkimuksen aikana 64. Näistä 63:lta löydettiin vasta-aineita. Lisäksi 17 tutkittavalta löytyi vasta-aineita, vaikka heillä ei todettu PCR-varmennettua koronatartuntaa. Vasta-aineiden perusteella löydettiin siis enemmän koronatapauksia kuin PCR-testauksella. Tartunnan saaneista suurin osa sairasti taudin lievänä ei

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme