Alkoholinkulutus väheni koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana – vähittäismyynti kasvoi

Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus laski Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan viime keväänä koronaepidemian ensimmäisen aallon ja siihen liittyvien rajoitustoimien aikana. THL arvioi alkoholin kokonaiskulutuksen olleen huhti–kesäkuussa noin 10 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Kulutusta THL arvioi eri hankintakanavista saatujen myyntitietojen ja -arvioiden perusteella.

Alkoholinkulutuksen muutos ei kuitenkaan tapahtunut tasaisesti kaikissa väestöryhmissä. Valtaosa THL:n serologisen vasta-ainetutkimuksen yhteydessä tehtyyn väestökyselyyn vastanneista kertoi alkoholinkäyttönsä pysyneen ennallaan, 12 prosenttia kertoi vähentäneensä ja 8 prosenttia lisänneensä alkoholinkäyttöään epidemian aikana.

Eniten kulutustaan olivat muuttaneet toisaalta alle 35-vuotiaat ja toisaalta he, joiden taloudellinen tilanne oli epidemian aikana heikentynyt. Kulutustaan eniten muuttaneissa väestöryhmissä oli muita vastaajaryhmiä enemmän sekä niitä, jotka vähensivät kulutustaan, että niitä, jotka lisäsivät kulutustaan.

”Kaiken kaikkiaan epidemia näyttää jyrkentäneen alkoholinkulutuksen viime vuosien kehitystä”, arvioi THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä. ”Alkoholinkulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien, ja yksin viime vuonna 2019 neljä prosenttia. Epidemian ja rajoitustoimien vaikutukset ovat olleet samansuuntaiset.”

Alkon ja vähittäiskaupan myynti kasvoi

Voimakkain vaikutus epidemialla on ollut alkoholin hankintakanaviin. Ravintola-anniskelu tyrehtyi ennakoidusti huhti–toukokuussa, kun ravintolat ja kahvilat suljettiin valtioneuvoston asetuksella. Matkustajatuonti loppui, kun ulkomaanmatkailua rajoitettiin voimakkaasti. Rajoitustoimien seurauksena alkoholin hankinta siirtyi Alkon myymälöihin ja vähittäiskauppaan. Niiden yhteenlaskettu myynti kasvoi viikoilla 11–25 yhteensä 16 prosenttia edeltävän vuoden vastaaviin viikkoihin verrattuna.

Alkoholin vähittäismyynti kasvoi eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että kokonaiskulutus olisi kasvanut näillä alueilla. Samoilla alueilla anniskelun ja matkustajatuonnin osuus lienee tavallisesti keskimääräistä suurempi, ja vähittäismyynti oletettavasti kasvoi näiden hankintakanavien sulkeutuessa.

”Alkoholinkulutus siirtyi yksityiseen elinpiiriin, kuten suomalaisten elämä yleensäkin kokoontumisrajoitusten ja etätöiden aikana”, muistuttaa THL:n erikoistutkija Katariina Warpenius.

Alkoholin nettikaupan ja kotivalmistuksen kehityksestä koronaepidemian aikana ei ole arvioita. Nettikauppa on ollut aiemmin niin vähäistä, että suurikaan prosentuaalinen kasvu ei todennäköisesti vaikuttaisi alkoholinkulutuksen kokonaiskuvaan merkittävästi.

Juomalajien suosiossa ei ollut suuria muutoksia

Eri juomalajien suosiossa ei tapahtunut epidemian seurauksena suuria muutoksia. Kokonaiskulutuksen jakautuminen eri juomalajien välillä vaihteli melko vähän vuonna 2019, lähinnä panimotuotteiden osuus kasvoi hieman kesällä. Vuonna 2020 tämä panimotuotteiden kulutuksen kasvu ajoittui jo loppukevääseen.

Lähde: Pia Mäkelä, ym., Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen – kokonaisarvio kevään ja kesän 2020 muutoksista. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2020, THL.

Lisätietoja:

Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Puh. 029 524 7159
etunimi.sukunimi@thl.fi