Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen

Jaa

Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilain uudistus vaikutti haitallisesti suomalaisten terveyteen ja nuorten alkoholinkäyttöön. Vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 henkilöä enemmän vuodessa kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017. Vuonna 2020 näistä syistä kuoli kaikkiaan noin 1700 ihmistä.

Tiedot selviävät THL:n tuoreesta raportista, jossa on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta arvioitu alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.

Erityisesti lisääntyivät miesten alkoholiperäiset maksasairauskuolemat. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 niiden määrä kasvoi 12 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä 22 prosenttia. Myös terveydenhuollossa hoidettujen alkoholin aiheuttamien maksasairauksen määrä lisääntyi.

Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilaki muun muassa nosti päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä salli väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin päivittäistavarakaupoissa.

”Lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi enemmän kuin alkoholin kulutus väestötasolla. Tämä viittaa siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Vahvojen oluiden ja juomasekoitusten myynti kasvoi huomattavasti – kokonaiskulutus kasvoi vähän

Alkoholilain uudistuksen myötä 4,8–5,5-prosenttisten vahvojen oluiden vähittäismyynti kasvoi reilut 600 prosenttia ja saman vahvuisten juomasekoitusten vähittäismyynti reilut 500 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Muiden päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien ja erityisesti keskioluen kulutus sen sijaan väheni.

Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus oli 10,1 litraa sataprosenttista alkoholia yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, ja se kasvoi vain hieman verrattuna edelliseen vuoteen eli 0,1 litralla. Kokonaiskulutukseen lasketaan mukaan alkoholin tilastoitu kulutus eli vähittäismyynti ja anniskelumyynti sekä tilastoimaton kulutus eli matkustajatuonti ja verkkomyynti.

Kuitenkin, kun alkoholilain itsenäinen vaikutus erotetaan muiden tekijöiden samanaikaisista vaikutuksista tilastollisen aikasarjamallin avulla, alkoholilain uudistus todennäköisesti lisäsi alkoholin tilastoitua kulutusta noin kolmella prosentilla verrattuna siihen, millä tasolla kulutus olisi ollut ilman lakiuudistusta.

”Alkoholiveroja korotettiin 10 prosentilla vuonna 2018. Yleensä veronkorotukset vähentävät alkoholin kulutusta, mutta vuonna 2018 kävi toisin. Kulutus lisääntyi hieman veronkorotuksista huolimatta”, Mäkelä toteaa.

Vuodesta 2019 alkaen alkoholin kokonaiskulutus jälleen väheni, mihin osaltaan vaikuttivat alkoholiverojen korotukset ja koronaepidemia. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaiskulutus on Suomessa pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.

Hinnat jäivät ennakoitua korkeammiksi

Alkoholilain vaikutusta alkoholin kulutukseen pienensi hintakilpailun jääminen ennakoitua vähäisemmäksi.

Kun veronkorotuksen vaikutus alkoholin hintoihin on poistettu, vahvan oluen hinnat olivat noin kahdeksan prosenttia aiempaa alemmat. Nämä juomat siirtyivät lähes kokonaan päivittäistavarakaupoissa myytäviksi. Hintakilpailu vahvassa oluessa on merkittävästi vähäisempää kuin keskioluessa: halvimmissa tuotteissa veroton hinta on vahvassa oluessa noin kolminkertainen keskiolueen verrattuna.

Suosituimmassa long drink -juomassa hintaeroa Alkon myymälöiden ja päivittäistavarakauppojen välillä ei vuonna 2022 ollut.

Alaikäisten raitistumiskehitys pysähtyi

Kouluterveyskyselyjen perusteella alaikäisten nuorten raitistumiskehitys pysähtyi vuosina 2017–2019. Vaikka nuorten raitistumiskehitys näyttäisi jatkuneen jälleen myönteisenä vuodesta 2019 lähtien, on viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.

Nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) perusteella 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat jopa lisääntyneet. Tämä todennäköisesti selittyy sillä, että tytöillä juomasekoitusten kulutus lisääntyi.

”Juomasekoitusten ja vahvan oluen korkea hinta on mahdollisesti jossain määrin hillinnyt nuorten ja pienituloisten ostoja. Korkeasta hinnasta huolimatta juomasekoitusten kulutus kasvoi erityisesti alaikäisillä tytöillä sen jälkeen, kun näitä juomia sai ostaa lähikaupoista”, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Alkoholin saatavuuden lisääminen lisäisi jälleen haittoja

Suhteessa koko alkoholin myyntijärjestelmään alkoholilain uudistus vuonna 2018 oli melko pieni: Alkon myynnistä avattiin yksityiselle kilpailulle 3,2 prosenttia.

Mittavampi Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen voisi lisätä haittavaikutuksia selvästi enemmän.

”Myyntipaikkojen määrän rajaaminen ja myynninedistämistavoitteen poistaminen alkoholimarkkinoilta on keskeinen keino ehkäistä alkoholihaittoja ja edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tässä alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on avainasemassa”, toteaa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Lisätietoa

THL arvioi alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona.
Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain jälkiarviointi -raportti

Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrä nousee, mutta kotihoidossa asiakaskäynnit ja rekrytoinnit kääntyneet laskuun2.2.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Henkilöstön määrä vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on edelleen noussut. Marraskuussa 2022 lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen 0,6 työntekijää asiakasta kohden ylsi 95 prosenttia toimintayksiköistä. Kahden vuoden aikana henkilöstön määrä ympärivuorokautisessa hoidossa on noussut 2323:lla, ja marraskuussa jo kolmannes yksiköistä täytti 0,7 tavoitemitoituksen. Marraskuun tilanteen perusteella THL arvioi, että henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään edellyttää vielä 2885 kokopäiväisen henkilön lisätyöpanosta. Laskelma ei sisällä sijaistarvetta. Vanhuspalvelulain mukaista henkilöstön vähimmäismitoitusta on tarkoitus porrastaa siten, että 1.4.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,70 työntekijää asiakasta kohti. Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut vapauttaa sairaan- ja lähihoitajat hoitotyöhön ja kohdentaa avustavat tehtävät, kuten pyykki- ja ruokahuolto, avustavalle henkilöstölle. Lähihoitajien työtunneista enää 4 prosenttia on näitä välillis

Kutsu: Miten hyvinvointialueiden verotusoikeus vaikuttaisi sote-palveluihin? Hyvinvointialueiden rahoitus aiheena Terveystaloustieteen päivässä 3.2.31.1.2023 15:06:54 EET | Kutsu

Uusien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu toistaiseksi valtion alueille myöntämään rahoitukseen. Millainen vaikutus hyvinvointialueiden verotusoikeudella olisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehokkuuteen ja esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyyn? Hyvinvointialueiden rahoitus on aiheena tämänvuotisessa Terveystaloustieteen päivässä Helsingissä perjantaina 3.2. kello 9–16.20. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tilaisuuden pääpuhujat ovat lisäksi erikseen haastateltavissa torstaina 2.2. ja tilaisuuden yhteydessä pe 3.2. Tilaisuudessa esiintyvä professori Joan Costa-i-Font London School of Economicsista on tutkinut laajasti päätöksenteon hajauttamisen ja terveydenhuollon organisaatiomallien vaikutuksia terveydenhuollon laatuun. Tilaisuudessa omia näkemyksiin hyvinvointialueiden verotusoikeudesta esittelevät myös professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja Senior Fellow Timo Viherkenttä Aalto yliopistosta. ”Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen rahoitusmalli

Åldrande befolkning, personalbrist, coronans vård- och serviceskuld försvårar ordnande av social- och hälsovårdstjänster på välfärdsområden31.1.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Den åldrande befolkningens ökade behov av social- och hälsovårdstjänster, den allt svårare nationella bristen på yrkeskunnig personal och den vård- och serviceskuld som uppstått under coronaåren försvårar tillsammans de nya välfärdsområdenas förmåga att ordna social- och hälsovårdstjänster i rätt tid för sina invånare, framgår det från utvärderingen av välfärdsområdena som Institutet för hälsa och välfärd (THL) publicerat idag.

Ikääntyvä väestö, henkilöstöpula ja koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat sote-palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla31.1.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Ikääntyvän väestön kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, yhä vaikeampi valtakunnallinen pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat yhdessä uusien hyvinvointialueiden kykyä järjestää oikea-aikaiset sote-palvelut asukkailleen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista hyvinvointialueiden arvioista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme