Alkuperäiskansojen oikeuksia poljetaan yhä, ja tasavertaisuuteen on pitkä matka
Pohjois-Amerikan tutkimuksen yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta kertoo maailman kielistä suuren osan kuuluvan alkuperäiskansojen kieliin. Alkuperäiskansat myös asuttavat eräitä maailman biodiversiteetiltään monimuotoisimpia alueita. Alkuperäiskansoiksi luokiteltavia kansoja on kaikilla maailman mantereilla.
– Joillakin alueilla heidän kulttuurinsa ovat vuosisataisen kolonialismin vuoksi lähes tuhoutuneet, toisilla alkuperäiskansat ovat edelleen vahvasti läsnä. Kysymys siitä, miten alkuperäiskansaisuus määritellään, on ollut hankala, ja liittyy kysymyksiin maanomistuksesta, kulttuurista, kielestä mutta myös identiteetistä, Andersson kertoo.
Tasavertaisuutta ei vieläkään ole, YK:n kautta tullaan kuulluksi
Alkuperäiskansat ovat vuosikymmeniä vaatineet tasavertaista roolia kansainvälisten toimijoiden joukossa. Vuonna 1989 YK:n alainen ILO laati itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen, joka on parhaimmillaankin eräänlainen kompromissi eikä tyydytä kaikkia alkuperäiskansojen vaatimuksia, ja toisaalta monet valtiot, Suomi mukaan lukien, eivät ole sitä ratifioineet.
Tänä päivänä alkuperäiskansat saavat äänensä kuuluviin esimerkiksi YK:n organisaatioiden kautta.
–YK auttaa alkuperäiskansoja tuomaan esiin omia kulttuureitaan mutta myös lisäämään muiden tietoisuutta heistä ja heidän tavoistaan sekä poliittisesta ja taloudellisesta tilanteestaan.
Alkuperäiskansoiksi luokiteltavia kansoja on maailmassa satoja ja heidän kulttuurinsa, maailmankuvansa ja kulttuuriset ja poliittiset tilanteensa ovat hyvin erilaisia, mutta paljon yhtäläisyyksiäkin löytyy.
Alkuperäiskansat joutuvat yhä kärsijän rooliin talouskasvun ja teollisuuden alla
–Ei liene epäselvää kenellekään, että alkuperäiskansat ovat joutuneet eurooppalaisperäisen kolonialismin ja imperialismin kärsijöiksi kaikkialla maailmassa ja olisi naivia kuvitella, että kolonialismiin perustuva ajattelumalli ja käytöstavat olisivat poistuneet maailmasta, Andersson sanoo.
Alkuperäiskansat kokevat yhä syrjintää, heillä on taloudellisia ongelmia ja he joutuvat puolustamaan jäljellä olevia maitaan niin kaivosyhtiöitä, metsänhakkaajia kuin öljynporaajiakin vastaan.
–Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa alkuperäiskansat ovat pyrkineet estämään suurten öljyputkien viemisen maidensa halki, ja Suomessa saamelaiset joutuvat jatkuvasti kamppailemaan niin suomalaisia kuin ulkomaisia kaivosyhtiötä tai Jäämeren rataa vastaan.
Alkuperäiskansojen toimijuus vahvistuu globaalisti – myös ilmastonmuutosta vastaan taistellaan
Anderssonin mukaan monista ongelmista huolimatta positiivistakin kehitystä on tapahtunut.
–Erilaiset alkuperäiskansojen liikkeet, kuten Idle No More, NoDAPL ja Suohpanterror, ovat ottaneet voimakkaasti kantaa alkuperäiskansojen asemaan eri puolilla maailmaa. Myös kulttuurien ja kielten elvyttäminen on tullut merkittäväksi osaksi alkuperäiskansojen omia opetussuunnitelmia niin Latinalaisessa Amerikassa, Australiassa kuin Uudessa Seelannissakin.
Alkuperäiskansat ovat olleet hyvin esillä myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Vaikka nykyään alkuperäiskansojen suhdetta luontoon ei enää ajatella stereotyyppisenä, lähes mystisenä yhteytenä,on Anderssonin mukaan kuitenkin totta, että heidän suhteensa luontoon poikkeaa länsimaisesta. Alkuperäiskansoilla ihmiset ovat osa luontoa ja siihen kuuluu niin näkyvä kuin näkymätönkin maailma.
–Kyse on eräänlaisesta kokonaisvaltaisesta luontokäsityksestä, jossa ihminen on vain osa kokonaisuutta, eikä hänellä ole oikeutta hallita tai riistää luontoa.
Monet alkuperäiskansat niin arktisella alueella kuin Amazonialla kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset hyvin konkreettisesti, sillä se vaikuttaa suoraan heidän elinkeinoihinsa.
–Läheskään kaikki alkuperäiskansat eivät tänä päivänä elä sen enempää ”luonnon armoilla” kuin muutkaan maailman ihmiset, mutta monien elinkeinot ovat suoraan kytköksissä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Myös akateemisessa maailmassa alkuperäiskansojen käsitykset ja tieto ovat tulleet entistä enemmän osaksi länsimaista tieteeteellistä tutkimusta, ja monissa yliopistoissa on perustettu erityisiä Indigenous Studies -ohjelmia, joissa tutkimusta tehdään alkuperäiskansojen käsitykset ja näkemykset huomioiden.
Lisätietoja:
Rani-Henrik Andersson, 050 448 8725, rani-henrik.andersson@helsinki.fi
Kuvateksti: Montanan Blackfeet-kansan reservaatin portilla tervehdys on sekä englanniksi että heidän omalla kielellään. Blackfeetit tekevät myös yhteistyötä läheisen Glacierin kansallispuiston kanssa. Kuvassa siksi myös tervetulotoivotus Glacierin kansallispuistoon.
Yhteyshenkilöt
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
Tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
050 406 2047, maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme