HUS

Alkuvaiheen hapensaannilla yhteys pikkukeskosten neurologiseen kehitykseen

Jaa
Vastasyntyneiden teho-osastolla tutkittiin keskosten tehohoidon alkuvaiheen happeutumisen yhteyttä myöhäisempiin aivopoikkeavuuksiin ja neurologiseen kehitykseen. Pikkukeskosten aivojen tietyt rakenteet ovat alttiita varhaiselle hapenpuutteelle ja toiset aivorakenteet hapen ylimäärälle.

Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin hoidon alkuvaiheen hapen yhteyttä myöhäisempiin aivopoikkeavuuksiin. Keuhkojen ja aivojen vauriot ovat tavallisia keskosuuteen liittyviä ongelmia. Keuhkovaurioiden vuoksi pikkukeskoset tarvitsevat hengitystukihoitoa, ja lisähapen annostelu on yksi käytetyimmistä hoidoista vastasyntyneiden teho-osastolla.

”Sopiva määrä happea on elintärkeää, mutta sekä liian vähäinen että liiallinen määrä happea voivat olla haitallista aivoille. Alkuvaiheiden lisähappea tuleekin annostella tarkasti, jotta pystytään ehkäisemään aivovaurioita ja myöhempiä kehityspoikkeavuuksia”, sanoo osastonlääkäri Krista Rantakari Vastasyntyneiden teho-osasto Saarelta.

Ennenaikaisten vauvojen elimistö on epäkypsä ja alle 1500 g:n painoisina syntyvät pikkukeskoset ovat merkittävässä riskissä kuolla tai vammautua. Hoitojen kehittymisen myötä yhä useammat pikkukeskoset kuitenkin selviytyvät raskaasta tehohoidosta. Jopa raskausviikoilla (22–)23 eli yli 4 kuukautta etuajassa syntyneillä ja alle 500 g:n painoisilla vauvoilla voi olla mahdollisuus selvitä hengissä. Alkuvaiheista aiheutuvat pitkäaikaisseuraamukset ovat nousseet keskeisiksi myöhempään elämään vaikuttaviksi tekijöiksi. Hoidon tärkeimpänä päämääränä erittäin epäkypsinä syntyneiden pikkukeskosten hoidossa on mahdollisimman hyvä pitkän aikavälin elämänlaatu.

Liiallisella tai liian vähäisellä hapensaannilla monia seurauksia

Vastasyntyneiden teho-osastolla tutkittiin massadatan (Big datan) analysointimenetelmien avulla alle 28 raskausviikolla syntyneiden hengityshoidossa olleiden pikkukeskosten kolmen ensimmäisen elinpäivän happiarvojen ja happihoidon yhteyttä myöhemmin havaittuihin aivovaurioihin.

Tulosten perusteella pikkukeskosten aivojen tietyt rakenteet ovat alttiita varhaiselle hapenpuutteelle ja toiset aivorakenteet hapen ylimäärälle. Alkupäivien matalat happiarvot liittyvät aivojen valkean aineen rakennevaurioihin. Korkeat happiarvot ovat puolestaan yhteydessä aivokuoren poikkeavuuksiin.

”Kahden vuoden kehitysseurannassa varhaiselle hapenpuutteelle ja hapen ylimäärälle altistuneiden pikkukeskosten neurologinen kehitys oli heikompaa kuin niiden keskosten, joilla ei ole ollut näitä happeuttumispoikkeavuuksia”, kertoo Krista Rantakari.

”Meidän tulee olla erityisen tarkkoja hapen annostelussa. Hapen ylimäärä lisää myös ennenaikaisten lasten vaikean verkkokalvosairauden ja näkövamman riskiä, kun taas hapen puute lisää kuolleisuutta”, sanoo osastonylilääkäri Marjo Metsäranta.

Naistenklinikka valaistaan HUSin ja Kummien yhteistyönä kansainvälisenä keskoslasten päivänä 17.11.

Maailmassa joka kymmenes ja Suomessa joka kahdeskymmenes vauva syntyy keskosena. Keskosella tarkoitetaan ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta. Normaali raskaus kestää 40 viikkoa. Erittäin enneaikaisia keskosia ovat ennen raskausviikkoa 28 syntyneet vauvat.

Vastasyntyneiden teho-osasto Saari Naistenklinikalla on Suomen suurin vastasyntyneiden teho-osasto. Naistenklinikalle on keskitetty kaikki HUSin alueen vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset. Vuonna 2020 HUSin sairaaloissa syntyi 15 967 vauvaa eli joka kolmas kaikista Suomessa syntyneistä lapsista. Vastasyntyneiden teho-osastolla hoidettiin 1 856 vastasyntynyttä. Vauvoista 740 eli 8,6 % syntyi ennenaikaisena. 124 oli alle 1 500 g:n syntymäpainoisia pikkukeskosia ja 42 alle 1000 g:n syntymäpainoisia erittäin pienipainoisia keskosia.

Naistenklinikka on valaistu keskoslasten päivänä teemavärillä yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa.

Artikkelit:

  1. Rantakari K, Rinta-Koski O-P, Metsäranta M, Hollmén J, Rahkonen P, Lano A, Leskinen MJ, Andersson S. Early oxygen levels contribute to brain injury in extremely preterm infants. Pediatr Res. 2021; 90(1): 131–139. Published online 2021 Mar 22. doi: 10.1038/s41390-021-01460-3, 2021
  2. Rantakari K, Rinta-Koski O-P, Metsäranta M, Hollmén J, Rahkonen P, Lano A, Leskinen MJ, Andersson S. Varhainen hapensaanti ja pikkukeskosten aivovauriot - »ei pyrstöä eikä nokkaa tervaan». Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2021;137(9):993. 2021.
  3. Martin RJ, Harijith AK. The twofold NICU challenge: avoiding hypoxia and hyperoxia.Pediatr Res; 2021 90(1): 4-5. doi: 10.1038/s41390-021-01518-2. Epub 2021 Apr 13.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

osastonlääkäri Krista Rantakari, p. 050 427 1133, krista.rantakari@hus.fi
osastonylilääkäri Marjo Metsäranta, p. 050 427 2487, marjo.metsaranta@hus.fi

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye