Alkuvuoden puukauppa hiljaista

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-helmikuussa puuta yksityismetsistä 3,8 miljoonaa kuutiota, mikä on 45 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Kansainvälisen talouden epävarmuudet ja Keski-Euroopan metsätuhot ovat heijastuneet vientiin ja sitä kautta puukauppaan jo pidemmän ajan. Lisäksi alkuvuoden lakot sekä lauha sää ovat vaikuttaneet teollisuuden puuhuoltoon.

Tammi-helmikuussa kuitupuun ostomäärä oli 2,2 miljoonaa kuutiota, eli 32 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 1,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 39 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä vuonna.

Kantohinnoissa ei suuria muutoksia

Tukkien kantohinnat nousivat helmikuussa yhden prosentin tammikuun lukemista ja kuitupuun kantohinnat olivat 1–3 prosenttia korkeammat kuin tammikuussa.

Helmikuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 32 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 58 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 33 ja 60 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 43 euroa kuutiolta, ja vaihteli 33 ja 46 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 16–19 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 10 ja 22 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Metsien monimuotoisuutta parannetaan monin tavoin

Vuonna 2019 Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus raportoivat, että talousmetsien luonnonhoitotoimet ovat oikeansuuntaisia ja niillä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. Hakkuualojen säästöpuut ovat lisääntyneet, ja lehtipuiden, etenkin haavan tilavuus on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien. Tähän muutokseen on metsien sertifioinnilla ollut merkittävä vaikutus. Suomen talousmetsistä yli 90 prosenttia on sertifioitu ja 20 vuoden aikana sertifioinnin vaatimukset ovat parantaneet metsänhoidon käytäntöjä.

Metsäteollisuus on vastuullisuussitoumuksissaan asettanut tavoitteeksi, että metsälajien uhanalaistumiskehitys kääntyy laskuun vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tavoitteena on nostaa edelleen puun ja kuidun sertifiointiastetta ja omalta osalta pienentää metsätalouden vesistövaikutuksia. Metsäteollisuus käynnisti vuonna 2016 metsäympäristöohjelman edistämään metsäluonnon monimuotoisuutta ja avointa viestintää metsäympäristöasioissa.

Vapaaehtoiset keinot ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi ja paremmin hyväksytyiksi kuin tiukka sääntely. Käynnissä onkin useita eri toimia monimuotoisuuden turvaamisen parantamiseksi. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta, ja vuoden 2020 alussa käynnistyi Helmi-elinympäristöohjelma. Molemmat ohjelmat keskittyvät monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävien elinympäristöjen suojeluun ja hoitoon. Metsäteollisuus osallistuu aktiivisesti useisiin talousmetsien luonnonhoitoa kehittäviin hankkeisiin.

Lisätietoja:

Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 050 567 9093
Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus