Silti hyvinvointivaalien alla julkisuudessa on keskusteltu lähinnä terveydenhuollosta. Hyvinvointialueet päättävät myös esimerkiksi ikääntyneiden palveluista, lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä vammaisten palveluista. Ne kaikki ovat sosiaalipalveluita.

– Sosiaalipalveluista saat avun, jos lastasi kiusataan koulussa. Tai kun tarvitset ikääntyville vanhemmillesi kotipalvelua. Apua on tarjolla myös silloin, jos kohtaat elämässäsi erilaisia kriisejä, kuten jäät työttömäksi tai vammaudut onnettomuudessa. Sosiaalipalvelut kattavat koko elämän kirjon aina perhepalveluista ja lastensuojelusta aikuissosiaalityöhön ja iäkkäiden palveluihin, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Sosiaalihuolto on toiseksi suurin työllistävä ala

Tilastokeskuksen mukaan viidennes suomalaista käyttää sosiaalipalveluita vuosittain. Harva myös tietää, että sosiaalihuolto työllistää teollisuuden jälkeen toiseksi eniten Suomessa, melkein 10 prosenttia koko työllisestä työvoimasta (Tilastokeskus).

– Hyvinvointialueilla sosiaalihuolto työllistää enemmän kuin terveydenhuolto, mutta julkisessa keskustelussa ala näyttää olevan näkymätön, Karsio sanoo.

Sosiaalipalveluiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, sillä kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon nettokuluista sosiaalihuollon osuus on 6,7 miljardia euroa, kun erikoissairaanhoidon menot ovat 6,9 miljardia ja perusterveydenhuollon kustannukset 3,3 miljardia euroa (Tilastokeskus, 2019).

– Sosiaalipalveluista on ryhdyttävä puhumaan viimeistään nyt, aluevaalit eivät ole terveysvaalit. Sosiaalialan ammattilaiset ovat olleet pöyristyneitä siitä, miten ala merkittävyydestään huolimatta on unohdettu vaalikeskusteluissa, mediassa ja jopa vaalikoneissa lähes tyystin.

– Aluevaalien tulokset vaikuttavat meidän jokaisen elämään, siihen miten sosiaalipalveluja toteutetaan omalla hyvinvointialueella, miten rahaa käytetään ja minne, Karsio sanoo.