Aluevaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu
30.12.2021 14:35:35 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kaikista kunnista on vähintään yksi ehdokas aluevaaleihin. Määrät kuitenkin vaihtelevat merkittävästi yhden ehdokkaan kunnista jopa 400 ehdokkaan kuntiin. Ääripäitä edustavat Merijärvi, jossa on yksi ehdokas ja Vantaa, jossa on kaikkiaan 407 aluevaaliehdokasta.
Jokaisesta kunnasta ei ole ehdolla kunnanvaltuutettuina toimivia. Kuntien välillä onkin merkittäviä eroja siinä, kuinka moni istuva kunnanvaltuutettu on lähtenyt ehdokkaaksi.
”Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Merijärven kunnassa ja varsinaissuomalaisessa Pyhärannan kunnassa ei ole yhtään kunnanvaltuutettua ehdolla aluevaaleissa. Toisaalta kaikkiaan 51 kunnassa aluevaltuustoon pyrkii yli puolet kunnanvaltuutetuista”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Espoossa, jossa 64 valtuutettua on ehdokkaina. Suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on sen sijaan ehdolla Kajaanissa, jossa peräti 92 prosenttia valtuutetuista on ehdokkaina aluevaaleissa.
Kuntien puheenjohtajista kolme neljäsosaa pyrkii aluevaltuustoon
Kuntien puheenjohtajistosta kaikkiaan 45 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa. Valtuustojen puheenjohtajista puolet on pyrkimässä aluevaltuustoon, hallitusten puheenjohtajista 48 prosenttia.
Kunnassa päätoimisina tai osa-aikaisina puheenjohtajina toimivista 74 prosenttia pyrkii myös aluevaltuustoon. Mukana on neljä pormestaria (Tampere, Pirkkala, Tuusula ja Puolanka), kahdeksan apulaispormestaria sekä viisi päätoimista hallituksen puheenjohtajaa (Espoo, Kotka, Kuopio, Lahti ja Oulu).
Alueellinen vaihtelu on hyvin suurta. Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoista kattavimmin on asetuttu aluevaaliehdokkaaksi Kainuun hyvinvointialueella (71 prosenttia) ja vähäisimmässä määrin Pohjois-Pohjanmaalla (29 prosenttia).
Yli sata ehdokasta hakee kolmen tason edustusta
Tulevissa aluevaaleissa on yhteensä 10 584 ehdokasta 21 hyvinvointialueella. Yhtä aluevaltuuston paikkaa kohden on siis noin 8 ehdokasta. Edellisissä kuntavaaleissa oli noin 4 ehdokasta yhtä kunnanvaltuutetun paikkaa kohden ja eduskuntavaaleissa puolestaan 12.
Aluevaltuustoon on ehdolla 111 kansanedustajaa. Helsingin ulkopuolella asuvista kansanedustajista jopa 63 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa.
”Yli sata ehdokasta hakee näissä vaaleissa kolmen tason edustusta. He ovat tällä hetkellä istuvia kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja, jotka ovat ehdolla nyt myös aluevaltuustoon. Tässä joukossa on myös kuusi ministeriä sekä 36 kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa toimivaa. Viisi heistä toimii lisäksi hallituksen puheenjohtajana ja 14 valtuuston puheenjohtajana ”, Pekola-Sjöblom kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestintäasiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme