Aluevaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu
Kaikista kunnista on vähintään yksi ehdokas aluevaaleihin. Määrät kuitenkin vaihtelevat merkittävästi yhden ehdokkaan kunnista jopa 400 ehdokkaan kuntiin. Ääripäitä edustavat Merijärvi, jossa on yksi ehdokas ja Vantaa, jossa on kaikkiaan 407 aluevaaliehdokasta.
Jokaisesta kunnasta ei ole ehdolla kunnanvaltuutettuina toimivia. Kuntien välillä onkin merkittäviä eroja siinä, kuinka moni istuva kunnanvaltuutettu on lähtenyt ehdokkaaksi.
”Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Merijärven kunnassa ja varsinaissuomalaisessa Pyhärannan kunnassa ei ole yhtään kunnanvaltuutettua ehdolla aluevaaleissa. Toisaalta kaikkiaan 51 kunnassa aluevaltuustoon pyrkii yli puolet kunnanvaltuutetuista”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Espoossa, jossa 64 valtuutettua on ehdokkaina. Suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on sen sijaan ehdolla Kajaanissa, jossa peräti 92 prosenttia valtuutetuista on ehdokkaina aluevaaleissa.
Kuntien puheenjohtajista kolme neljäsosaa pyrkii aluevaltuustoon
Kuntien puheenjohtajistosta kaikkiaan 45 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa. Valtuustojen puheenjohtajista puolet on pyrkimässä aluevaltuustoon, hallitusten puheenjohtajista 48 prosenttia.
Kunnassa päätoimisina tai osa-aikaisina puheenjohtajina toimivista 74 prosenttia pyrkii myös aluevaltuustoon. Mukana on neljä pormestaria (Tampere, Pirkkala, Tuusula ja Puolanka), kahdeksan apulaispormestaria sekä viisi päätoimista hallituksen puheenjohtajaa (Espoo, Kotka, Kuopio, Lahti ja Oulu).
Alueellinen vaihtelu on hyvin suurta. Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoista kattavimmin on asetuttu aluevaaliehdokkaaksi Kainuun hyvinvointialueella (71 prosenttia) ja vähäisimmässä määrin Pohjois-Pohjanmaalla (29 prosenttia).
Yli sata ehdokasta hakee kolmen tason edustusta
Tulevissa aluevaaleissa on yhteensä 10 584 ehdokasta 21 hyvinvointialueella. Yhtä aluevaltuuston paikkaa kohden on siis noin 8 ehdokasta. Edellisissä kuntavaaleissa oli noin 4 ehdokasta yhtä kunnanvaltuutetun paikkaa kohden ja eduskuntavaaleissa puolestaan 12.
Aluevaltuustoon on ehdolla 111 kansanedustajaa. Helsingin ulkopuolella asuvista kansanedustajista jopa 63 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa.
”Yli sata ehdokasta hakee näissä vaaleissa kolmen tason edustusta. He ovat tällä hetkellä istuvia kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja, jotka ovat ehdolla nyt myös aluevaltuustoon. Tässä joukossa on myös kuusi ministeriä sekä 36 kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa toimivaa. Viisi heistä toimii lisäksi hallituksen puheenjohtajana ja 14 valtuuston puheenjohtajana ”, Pekola-Sjöblom kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestintäasiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme