Aluevaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu
Kaikista kunnista on vähintään yksi ehdokas aluevaaleihin. Määrät kuitenkin vaihtelevat merkittävästi yhden ehdokkaan kunnista jopa 400 ehdokkaan kuntiin. Ääripäitä edustavat Merijärvi, jossa on yksi ehdokas ja Vantaa, jossa on kaikkiaan 407 aluevaaliehdokasta.
Jokaisesta kunnasta ei ole ehdolla kunnanvaltuutettuina toimivia. Kuntien välillä onkin merkittäviä eroja siinä, kuinka moni istuva kunnanvaltuutettu on lähtenyt ehdokkaaksi.
”Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Merijärven kunnassa ja varsinaissuomalaisessa Pyhärannan kunnassa ei ole yhtään kunnanvaltuutettua ehdolla aluevaaleissa. Toisaalta kaikkiaan 51 kunnassa aluevaltuustoon pyrkii yli puolet kunnanvaltuutetuista”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Espoossa, jossa 64 valtuutettua on ehdokkaina. Suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on sen sijaan ehdolla Kajaanissa, jossa peräti 92 prosenttia valtuutetuista on ehdokkaina aluevaaleissa.
Kuntien puheenjohtajista kolme neljäsosaa pyrkii aluevaltuustoon
Kuntien puheenjohtajistosta kaikkiaan 45 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa. Valtuustojen puheenjohtajista puolet on pyrkimässä aluevaltuustoon, hallitusten puheenjohtajista 48 prosenttia.
Kunnassa päätoimisina tai osa-aikaisina puheenjohtajina toimivista 74 prosenttia pyrkii myös aluevaltuustoon. Mukana on neljä pormestaria (Tampere, Pirkkala, Tuusula ja Puolanka), kahdeksan apulaispormestaria sekä viisi päätoimista hallituksen puheenjohtajaa (Espoo, Kotka, Kuopio, Lahti ja Oulu).
Alueellinen vaihtelu on hyvin suurta. Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoista kattavimmin on asetuttu aluevaaliehdokkaaksi Kainuun hyvinvointialueella (71 prosenttia) ja vähäisimmässä määrin Pohjois-Pohjanmaalla (29 prosenttia).
Yli sata ehdokasta hakee kolmen tason edustusta
Tulevissa aluevaaleissa on yhteensä 10 584 ehdokasta 21 hyvinvointialueella. Yhtä aluevaltuuston paikkaa kohden on siis noin 8 ehdokasta. Edellisissä kuntavaaleissa oli noin 4 ehdokasta yhtä kunnanvaltuutetun paikkaa kohden ja eduskuntavaaleissa puolestaan 12.
Aluevaltuustoon on ehdolla 111 kansanedustajaa. Helsingin ulkopuolella asuvista kansanedustajista jopa 63 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa.
”Yli sata ehdokasta hakee näissä vaaleissa kolmen tason edustusta. He ovat tällä hetkellä istuvia kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja, jotka ovat ehdolla nyt myös aluevaltuustoon. Tässä joukossa on myös kuusi ministeriä sekä 36 kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa toimivaa. Viisi heistä toimii lisäksi hallituksen puheenjohtajana ja 14 valtuuston puheenjohtajana ”, Pekola-Sjöblom kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestintäasiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme