Yhden vanhemman perheiden liitto ryYhden vanhemman perheiden liitto ryYhden vanhemman perheiden liitto ry

Yksinhuoltajien vaalipaneeli: Järjestöjen asema taattava jo hyvinvointialueen strategiassa

Jaa

Jotta järjestöjen palvelut huomioidaan palvelupaletissa, niiden on oltava mukana hyvinvointialueiden tulevissa strategioissa. Panelistit lupasivat tuleville hyvinvointialueille lähipalvelut ja perheiden palvelujen parantamista. Varhaiskasvatuksen vuorohoitoa on lisättävä. Lastensuojelun sijoitusten sijaan perheet saavat oikea-aikaisesti apua kotiin ja lapsille kuntoutusta. Lasten neurologisesta ja psykiatrisesta kuntoutuksesta on jo vuosia ollut pulaa. Sijoitus tapahtuu, kun ne viivästyvät ja vanhempi uupuu. Laitospaikka maksaa 150 000 euroa vuodessa veronmaksajille. Koulujen kuraattoreiden työpisteet pitää säilyttää kouluilla lähellä lapsia, vaikka hallinto siirtyykin alueille. Neuvolapalveluja on tarjottava myös viikonloppuisin ja iltaisin sekä etänä.

Kts. vaalipaneelitallenne videona ja kirjoitettuna: https://www.yvpl.fi/yksinhuoltajien-aluevaalipaneeli-22-12-fb-live-pienperheyhdistys
 

Kaikilla panelistit olivat tai ovat osa yhden vanhemman perhettä:

Mia Laiho Kok
Niina Malm Sd
Mimosa Helander Kd
Silja Silvasti Kesk
Sofia Virta VihrPanelisteina ovat:
Julia Ståhle Rkp

Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava

Panelistit pitivät tärkeänä, että järjestöt ovat mukana jo hyvinvointialueiden suunnitteluvaiheessa. Alueiden strategiaan pitää merkitä järjestöjen rooli. 

Julia Ståhl Rkp Järjestöjen rooli on keskeinen.  Siellä on palveluja, joita muilla ei ole. Olisi tärkeää, että järjestöt ovat mukana muodostamassa hyvinvointialueita. Tiedetään, mitä palveluja on ja mitä järjestöjä.Mia Laiho Kok Järjestöavustukset ovat muutoksessa. Järjestöissä tehdään paljon tärkeää työtä, jotka tukevat perheitä. Itse toimin Lasten liiton puheenjohtajana.  Jatkossakin tarvitaan hyvinvointialueille matalankynnyksen palveluita, jotka kohdistuvat juuri pienituloisten perheiden palveluihin. Mimosa Helander Kd Strategiaan pitää kirjata järjestöjen rooli.  Pitää luoda yhteistyölle rakenteet. Ei saa jättää hyödyntämättä järjestöjen tärkeää roolia.  Silja Silvasti Kesk Alusta alkaen järjestöjen tulee olla mukana hyvinvointialueita rakennettaessa. Miten muuten voi tietää, mitä palveluita alueilla on?

Perheiden palvelut paremmaksi
 
Niina Malm Sd Uskon siihen, että lähipalvelut voidaan järjestää tavalla tai toisella. Ne voi olla digi- tai liikkuvia palveluja. Kun saadaan enemmän palveluja ja ihmisiä yhteen, niin se takaa monipuolisimmat palvelut. Imatralla on auto, joka jakaa rokotteita ja mittaa verenpaineita, on esimerkki tästä. Palvelujen tulee mennä asiakkaan luokse.  Rahat ovat menneet erityissairaanhoidolle, mikä on ollut kallista, mutta nyt vahvistetaankin perusterveydenhoitoa. Saimme Imatralla koulujen arkeen psyykkiset sairaanhoitajat, jotka kuulostelevat koululaisten tilannetta paikalla ja voivat reagoida heti. Tästä oli esimerkkinä vakava väkivalta välitunnilla, johon voitiin puuttua heti.  Lupaan kotipalvelua matalalla kynnyksellä sekä kouluihin perheille maksuttoman harrastuspäivän. Puolueeni tavoittelee 6 h työpäiviä tai 4-päiväinen työviikkoja, mitkä helpottaisivat työelämän ja perheen yhdistämistä.

Mimosa Helander Kd. Ennalta ehkäiseminen, hyvä turvallinen arki ja sen tukeminen ovat tärkeimpiä. Neuvolat pysyvät lähipalveluna. Erityislapsen vanhempaa ei saa pompotella palvelusta toiseen, vaan ne järjestetään yhden luukun periaatteella.  Myös päivähoito järjestyy nykyistä helpommin vuorotyöntekijöille. Kuraattorin ja kouluterveyshoitajien tulee kohdella lapsia tasa-arvoisesti.  Ei sanota, että et saa palvelua, kun olet yksinhuoltajan lapsi. Kotipalvelun kynnyksen on oltava matala. Tiedottaminen on tärkeää.

Silja Silvasti Kesk Keskusta on aluevaaliohjelmassaan nostanut tärkeimmäksi lähipalvelut.  Joka hyvinvointialueella pitää olla vähintään yksi soteasema.   Soteasemat voivat olla erikokoisia.  Jollain asemalla on vain sairaanhoitaja ja toisessa kokonainen moniammatillinen tiimi.

Jos järjestäjä on suurempi, niin saadaan moniammatillista toimintaa myös lapsiperheille.  Koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueille. Palvelupolku kouluterveydenhoitajalta kuraattorille ja psykologille syntyisi kuitenkin helpommin, kun ollaan samassa organisaatiossa. Uudistuksen yhteydessä on helppo ottaa uusia menetelmiä. Pohjois-Pohjanmaalla on saatu tuloksia Lapset puheeksi -menetelmällä.  Aina kun vanhempi sairastuu, niin kysytään, onko sinulla lapsia ja miten heidän tilanteensa järjestetään sairastumisen yhteydessä.

Sofia Virta Vihr Haluaisin, että palveluja olisi joka kunnassa, mutta se ei ole realistista. Miten turvataan palvelut, jos siellä on vain yksi hoitaja?  Toisessa kunnassa taas on lääkärit yms. Pyrkimyksenä lienee, että palveluja on saatavilla, mutta tavoite on myös, ettei sotekustannusten kasvu nouse. Ei leikata, mutta kun väestö vanhenee, niin palveluista on tehtävä vaikuttavampia. Palvelut kootaan yhteen ja johdetaan tiedolla. Seurataan lapsibudjetointia. Uskaltaisin luvata, että tulevaisuudessa tulee kohdelluksi samoin kuin muitakin perheitä, vaikkei olekaan sitä toista aikuista perheessä. Lupaan, että palvelut huomioivat perheiden monimuotoisuuden ja kotipalvelua on saatavilla. Neuvolan tulee olla avoinna viikonloppuisin ja etänä. Sairastuneen vanhemman pitää saada lastenhoitoa myös oman hoitonsa ajaksi.


Miksi kannattaa äänestää?

Niina Malm Sd Näissä vaaleissa päätetään niistä asioista, joista aina halutaan vaaleissa keskustella. Oli sitten kunta-, eduskunta-, presidentin- tai EU-vaalit niin aina halutaan keskustella terveydenhuollosta ja sosiaaliturvan tilasta.  Nyt on juuri näiden  keskustelujen vaalit.

Kts. vaalipaneelitallenne videona ja kirjoitettuna: https://www.yvpl.fi/yksinhuoltajien-aluevaalipaneeli-22-12-fb-live-pienperheyhdistys

 

 


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heljä Sairisalo, 040 3515355, helja.sairisalo@yvpl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö. Liitto pyrkii edistämään lapsiystävällistä eroa, vanhempien eron jälkeistä yhteistoimintaa ja lapsen vuoroasumista.  2000-luvulla on tärkeäksi noussut lapsiperheiden pienituloisuuden poistaminen mm. työttömyyttä vähentämällä palveluja parantamalla.

Suomessa on 127 000 yhden vanhemman perhettä (Perheet 2020, Tilastokeskus, 2021). Näistä eronneita on 120 000, yksin odottajia 4000 ja leskiä 3000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yksinhuoltajien vaalipaneeli: Järjestöjen asema taattava jo hyvinvointialueen strategiassa19.1.2022 18:18:33 EET | Tiedote

Jotta järjestöjen palvelut huomioidaan palvelupaletissa, niiden on oltava mukana hyvinvointialueiden tulevissa strategioissa. Panelistit lupasivat tuleville hyvinvointialueille lähipalvelut ja perheiden palvelujen parantamista. Varhaiskasvatuksen vuorohoitoa on lisättävä. Lastensuojelun sijoitusten sijaan perheet saavat oikea-aikaisesti apua kotiin ja lapsille kuntoutusta. Lasten neurologisesta ja psykiatrisesta kuntoutuksesta on jo vuosia ollut pulaa. Sijoitus tapahtuu, kun ne viivästyvät ja vanhempi uupuu. Laitospaikka maksaa 150 000 euroa vuodessa veronmaksajille. Koulujen kuraattoreiden työpisteet pitää säilyttää kouluilla lähellä lapsia, vaikka hallinto siirtyykin alueille. Neuvolapalveluja on tarjottava myös viikonloppuisin ja iltaisin sekä etänä. Kts. vaalipaneelitallenne videona ja kirjoitettuna: https://www.yvpl.fi/yksinhuoltajien-aluevaalipaneeli-22-12-fb-live-pienperheyhdistys

Yhden vanhemman perheet: Kelan luovuttava petossyytteistä1.10.2021 19:39:49 EEST | Tiedote

YVPL pitää tärkeänä, että vierheellisissä tapauksissa petossyytteistä pitää luopua. Väärin maksetun etuuden takaisinperintä on jo riittävä rangaistus maan köyhimmille ihmisille. Mikäli toimeentulotukea leikataan 20% tai 40 % työstä kieltäytymisen vuoksi, on selvitettävä, että vanhemmalla on todellinen mahdollisuus järjestää lapsen hoito työssäkäynnin ajaksi. Vuoroasuvan lapsen vanhemman toimeentulotukea ei saa puolittaa lapsen korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi. Lapsi ei ole elatusvastuussa, joten hänen pieniä kesäansioitaan tai pieniä lahjoja ei tule huomioida tuloina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme