Älykkäät pehmorobotit tarttuvat esineisiin paineilman avulla

Pehmorobotit ovat nimensä mukaisesti pehmeitä robotteja, jotka valmistetaan kumimaisista materiaaleista. Pehmorobottien liike tuotetaan usein paineilman avulla ja samaa ilmaa voidaan käyttää myös robottien ohjausventtiilien käyttövoimana. Näin ollen robottia voidaan liikutella ja ohjata ilmanpaineen avulla, mutta toistaiseksi pehmoroboteissa käytetyt anturit ovat vielä usein sähköisiä tai optisia.
Tampereen yliopiston Luonnon inspiroimien materiaalien ja robotiikan -tutkimusryhmä on nyt valmistanut uusia paineilmalla toimivia venymäantureita, joiden avulla kaikki pehmorobotin eri komponentit voidaan toteuttaa ilman elektroniikkaa paineilman avulla.
Tutkijat valmistivat hyvin pieniä vain satoja mikrometrejä leveitä kanavia pehmeään kumimaiseen materiaaliin ja mittasivat ilman virtausvastuksen muutosta, kun anturia venytettiin tai taivutettiin. He osoittivat, että antureiden avulla poimimisrobotti pystyy havaitsemaan poimittavien kappaleiden muodon ja sulkeutumaan automaattisesti, kun se tuntee kappaleen kourassaan. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi valmistuslinjoilla, joissa voi olla monia erimuotoisia kappaleita.
– Anturit ovat pehmeitä ja ne on valmistettu kokonaan yleisesti pehmoroboteissa käytetystä pehmeästä ja venyvästä silikonista, joten ne voidaan valmistaa robottien kanssa samassa prosessissa. Tämä poistaa pehmorobotin valmistusprosessista vaiheen, jossa sähköiset tai optiset anturit integroitaisiin robottiin, tutkijatohtori Anastasia Koivikko kertoo.
Tulevaisuudessa kokonaan paineilmalla toimivia ja elektroniikattomia robotteja voidaan käyttää haastavissa olosuhteissa, jotka hajottaisivat elektroniikan. Tällaisia olosuhteita voisi olla esimerkiksi voimakas säteily avaruudessa tai magneettikuvauslaitteet lääketieteessä.
Tutkimus Integrated stretchable pneumatic strain gauges for electronics-free soft robots on julkaistu Communications Engineering -lehdessä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veikko Sariola
veikko.sariola@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


