Älykkäät pehmorobotit tarttuvat esineisiin paineilman avulla
Pehmorobotit ovat nimensä mukaisesti pehmeitä robotteja, jotka valmistetaan kumimaisista materiaaleista. Pehmorobottien liike tuotetaan usein paineilman avulla ja samaa ilmaa voidaan käyttää myös robottien ohjausventtiilien käyttövoimana. Näin ollen robottia voidaan liikutella ja ohjata ilmanpaineen avulla, mutta toistaiseksi pehmoroboteissa käytetyt anturit ovat vielä usein sähköisiä tai optisia.
Tampereen yliopiston Luonnon inspiroimien materiaalien ja robotiikan -tutkimusryhmä on nyt valmistanut uusia paineilmalla toimivia venymäantureita, joiden avulla kaikki pehmorobotin eri komponentit voidaan toteuttaa ilman elektroniikkaa paineilman avulla.
Tutkijat valmistivat hyvin pieniä vain satoja mikrometrejä leveitä kanavia pehmeään kumimaiseen materiaaliin ja mittasivat ilman virtausvastuksen muutosta, kun anturia venytettiin tai taivutettiin. He osoittivat, että antureiden avulla poimimisrobotti pystyy havaitsemaan poimittavien kappaleiden muodon ja sulkeutumaan automaattisesti, kun se tuntee kappaleen kourassaan. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi valmistuslinjoilla, joissa voi olla monia erimuotoisia kappaleita.
– Anturit ovat pehmeitä ja ne on valmistettu kokonaan yleisesti pehmoroboteissa käytetystä pehmeästä ja venyvästä silikonista, joten ne voidaan valmistaa robottien kanssa samassa prosessissa. Tämä poistaa pehmorobotin valmistusprosessista vaiheen, jossa sähköiset tai optiset anturit integroitaisiin robottiin, tutkijatohtori Anastasia Koivikko kertoo.
Tulevaisuudessa kokonaan paineilmalla toimivia ja elektroniikattomia robotteja voidaan käyttää haastavissa olosuhteissa, jotka hajottaisivat elektroniikan. Tällaisia olosuhteita voisi olla esimerkiksi voimakas säteily avaruudessa tai magneettikuvauslaitteet lääketieteessä.
Tutkimus Integrated stretchable pneumatic strain gauges for electronics-free soft robots on julkaistu Communications Engineering -lehdessä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veikko Sariola
veikko.sariola@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Yhteistoiminnallinen kaupunkisuunnittelu kohtaa vaikeuksia yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta19.3.2024 10:26:47 EET | Tiedote
VTM Jonas Sjöblom tarkastelee väitöstutkimuksessaan kansalaisten ja viranhaltijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kaavoituksen käytännöissä Helsingissä ja Tampereella. Tutkimuksen mukaan osallistumismahdollisuuksia tulee kehittää nykyistä tasavertaisemmiksi, jotta osallistuminen toteutuisi yhdenvertaisena.
Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään19.3.2024 09:49:20 EET | Tiedote
Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018. – Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa. Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen. Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsi
Väitös: Äidin papilloomavirusinfektio voi vaikuttaa lapsen elimistön puolustusjärjestelmään19.3.2024 08:20:00 EET | Tiedote
Ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamat tartunnat ovat yleisiä. Suurella osalla papilloomavirustartunta on oireeton ja ohimenevä elimistön immuunijärjestelmän tehokkaan toiminnan ansiosta. LL Helmi Suominen osoitti väitöstutkimuksessaan, että äidin papilloomavirustartunnalla voi olla vaikutusta hänen lapsensa elimistön puolustusjärjestelmään.
Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa18.3.2024 10:45:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala selvitti väitöstutkimuksessaan astman seurantakäyntien toteutumista ja sisältöä perusterveydenhuollossa 12 vuoden ajalta. Tulosten perusteella astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu vain osittain valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti.
Älykkäät teollisen internetin ratkaisut lisäävät pk-yritysten kilpailukykyä15.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston FAST-Lab on kehittänyt avoimeen lähdekoodiin perustuvan teollisen internetin alustan vahvistamaan suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Tutkimus oli osa yhteiseurooppalaista CHARM-hanketta, jossa kehitettiin haastaviin tuotantoympäristöihin soveltuvia elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä teollisen internetin ratkaisuille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme