Ammatillisiin opintoihin kiinnittymisessä koko ensimmäinen vuosi on merkittävä
Opintoihin kiinnittymisellä tarkoitetaan sitä, miten opiskelija osallistuu opintoihinsa ja tuntee kuuluvansa opiskeluyhteisöönsä. Opintoihin kiinnittymisen katsotaan tukevan hyvinvoivaa ja aktiivista kouluyhteisöä sekä sen kautta oppimista.
Tutkimusaineisto on kerätty ennen koronapandemiaa, mutta tulokset avaavat näkökulmia viime aikoina esiin nousseelle koulunkäynnin, ja erityisesti lähiopetuksen, tärkeydelle sekä oppimisen että nuorten hyvinvoinnin kannalta.
Väitöstutkimukseen osallistui kahden eri ammatillisen oppilaitoksen alle 18-vuotiaita opiskelijoita. Aineistoa kerättiin sekä kyselyllä että haastattelemalla opiskelijoita kerran vuodessa koko kolmevuotisen opiskelun ajan.
Ensimmäisen opiskeluvuoden erityisyys tuli tutkimuksessa vahvasti esiin. Opintoihin kiinnittyminen näyttäytyi haastavana opiskelijoiden monisyisten epävarmuuden tunteiden vuoksi. Epävarmuus liittyi alavalinnan, uuteen kouluun siirtymisen, oman paikan löytymisen ja aikuistumisen pohdintoihin.
— Näin ollen ensimmäisen vuotena olisikin tärkeää antaa opiskelijoille aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia tarttua omiin opintoihinsa, Niittylahti toteaa. Opiskelijat kokivat, että ammatillisessa koulutuksessa opettajat kohtaavat opiskelijat yksilöinä mutta kiireen tuntu oppimistilanteissa rajoittaa opiskelijan aktiivista roolia.
Erilaiset opetusmenetelmät ja oppimisen tavat tukivat opintoihin kiinnittymistä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että osalla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on hyvin vähän aikuiskontakteja oppilaitoksen ulkopuolella. Näiden opiskelijoiden opintoihin kiinnittyminen oli heikompaa.
— Kokonaisuutena tutkimustulokset muistuttavat siitä, että ammatillisessa koulutuksessa on tärkeä ottaa huomioon se, että opiskelijat elävät nuoruuttaan, Niittylahti toteaa.
— Nuoren valmiudet itseohjautuvuuteen ja ongelmanratkaisuun ovat vielä kehittymässä ja esimerkiksi oppimistilanteissa yksin tehdessä ongelmakohtaan jää helposti jumiin, mutta kaverilta tai opettajalta saatujen neuvojen turvin on helpompi edetä.
Satu Niittylahti työskentelee lehtorina Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa.
Terveystieteiden maisteri Satu Niittylahden kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja ”Mä olen saanut mahdollisuudet oppia” Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 Pinni A-rakennuksen A2100 Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, 33100 Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Marianne Teräs Tukholman yliopistosta ja kustoksena professori Marita Mäkinen Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Niittylahti
satu.niittylahti@tuni.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme