Analyysi: Yritykset ylivelkaantuvat nyt piilossa

Vuodenvaihteessa voimaan astui tilapäinen yritysperintälain muutos, helmikuussa konkurssilain maksukyvyttömyysolettaman pidennys ja tammikuussa puolestaan päättyi konkurssiin hakemista rajoittanut lakimuutos. Moni normaali ylivelkaantumisen katkaisemisen keino on joko hidastunut tai estynyt. Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän syntyminen trattaamalla on estetty henkilöyhtiöiden ja pienten osakeyhtiöiden osalta. Muutos on tehnyt tehtävänsä: trattoja protestoitiin pelkästään Intrumilla lukumääräisesti yli 50 % vähemmän kuin ennen lakimuutosta.

Yritysten talousongelmat odottavat maton alla

Tilapäisen yritysperintälain lakimuutoksen vuoksi maksuhäiriötieto ei ole yritysten osalta välttämättä luotettavaa. Tämä taas vaikeuttaa luottoa myöntävien yritysten liikesuhteita, jarruttaa vastuullista luotonantoa ja johtaa luotonmyöntämisen vähentymiseen.

”On selvää, että tukipaketteja tarvitaan yleisen taloudellisen kehityksen elpymiseksi. Tilapäiset lakimuutokset ja tukipaketit hämärtävät kuitenkin taloudellisen tilannekuvan saamista, sillä ne piilottavat yritysten ylivelkaantumista. Yrityksiä on jätetty trattaamatta ja se tulee näkymään ulosottojen ja oikeudellisen perinnän määrän kasvuna. Todellisuudessa yritysten taloudellinen tilanne on vaikeampi kuin tällä hetkellä mistään datasta näkyy. Talous on hiipunut, laskut eivät kierrä, maksuviiveiden ja maksuhäiriöiden määrä on alhainen, mutta konkurssit ovat kasvussa. Osa yrityksistä tekee taloudelliset ratkaisunsa itse. Monet yritykset, joiden ylivelkaantumisen maksuhäiriömerkintä normaalisti kuitenkin katkaisee, odottavat ongelmineen piilossa maton alla. Samansuuntaista tietoa on tullut myös Suomen Yrittäjien tuoreesta yrittäjägallupista”, summaa Intrumin myyntijohtaja Juha Iskala.

Yritysten maksukyvyn kehitystä kuvaavat luvut pohjautuu Intrumin omaan dataan sekä Tilastokeskuksen* datalähteisiin suomalaisista yrityksistä ajanjaksolta 2020 ja 2021.