Helsingin yliopisto

Antonio Gramscin öljyonnettomuudesta 30 vuotta: Rehevöityminen ja öljypäästöt kurittavat Suomenlahden silakkaa

Jaa

Tuore tutkimus toteaa, että rehevöityminen on pudottanut silakan poikastuoton alle puoleen korkeimmalta tasolta. Porvoon edustalla 30 vuotta sitten tapahtuneen öljyonnettomuuden arvioidaan tappaneen silakanpoikasten vuosiluokasta lähes viidenneksen.

Suomenlahti on maailman kuormitetuimpia merialueita. Rehevöitymisen merkit ovat jo pitkään olleet selvät, ja vilkas laivaliikenne nostaa öljyonnettomuuden riskiä. Monet muistavat vielä tankkeri Antonio Gramscin tasan 30 vuoden takaisen öljyvuodon Porvoon edustalla. Onnettomuuden yhteydessä mereen joutui 570–650 tonnia raakaöljyä.

Rehevöitymisen ja öljypäästöjen vaikutuksesta Itämeren kaloihin ei kuitenkaan ole ollut määrällistä tietoa. Mitä esimerkiksi suomalaisen ammattikalastuksen tärkeimmälle kalalajille silakalle tapahtuu?

Helsingin yliopiston tutkijat ovat analysoineet lähes 30 vuoden ajan Suomenlahdelta kerättyjä tietoja silakkasaaliista, veden lämpötilasta, suolapitoisuudesta ja rehevyydestä.Tutkijat ottivat huomioon myös silakan kanssa ravinnosta kilpailevan kilohailin ja silakan suursyömärin, turskan, runsauden sekä Antonio Gramscin vuodon vuoksi öljylle altistuneen rannikon pituuden.

Rehevöityminen leikkasi poikastuotannon alle puoleen

Rehevöityminen on vähentänyt silakan poikasten määrää Suomenlahdella 1980-luvun alusta saakka. Nykytilassaan Suomenlahden silakan poikastuoton arvioidaan olevan vain noin 40 prosenttia vuosikymmenten takaisesta suurimmasta mahdollisesta määrästä.
Poikastuotannon heikentyminen laskee myös kestävää saalistasoa, ja tietää vaikeita aikoja ammattikalastukselle.

Tankkeri Antonio Gramscin karilleajoa seurannut öljyonnettomuus tappoi silakan poikasia laajalti vuonna 1987. Vuosiluokka oli lähes viidenneksen pienempi kuin normaalitilanteessa. Aikuisten silakoiden populaatiosta kuoli noin kymmenesosa. Arviot ovat tosin epävarmoja: poikasten kuolevuus oli 0–57 prosenttia, ja aikuisten 0–22 prosenttia.

– Käyttämämme tutkimusmenetelmän ansiosta tiedon epävarmuus voitiin arvioida, ja se on hyödyllistä kalastuksen säätelyä koskevassa päätöksenteossa, sanoo yliopistotutkija Mika Rahikainen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

– Esimerkiksi öljyvuodon vaikutuksia ei ole aiemmin voitu arvioida näin tarkasti. Vuodon jälkeen kesällä 1987 ja 1988 onnettomuuspaikan lähellä havaittiin runsaasti eri tavoin epämuodostuneita silakan poikasia. Niiden merkitystä koko populaation tasolla ei kuitenkaan pystytty silloin kuin arvailemaan.

Elinympäristön luonnollisen vaihtelun merkitys on ymmärrettävä ennen johtopäätöksiä

Kalapopulaatioissa vaihtelua aiheuttavien seikkojen lista on pitkä. Esimerkiksi erityisen kylmä kevät johtaa yhtä suureen poikasmäärän pienenemiseen kuin Gramscin öljyvuoto. Myös suolapitoisuus, pedot ja kilpaileva laji vaikuttavat silakan lisääntymismenestykseen ja kasvunopeuteen.

Ympäristövahinkojen seurausten osoittaminen meriympäristössä on hankalaa. Ilmiöiden monimutkaisuuden vuoksi vahingon aiheuttaja ei luultavasti joudu maksamaan täysimääräisiä korvauksia aiheutetusta vahingosta.

– Yhteiskunnan etu on, että korkeatasoiseen osaamisen perustuvaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi oikeudenkäynneissä, joissa päätetään vahingon aiheuttajalle määrättävistä korvauksista, Mika Rahikainen toteaa.

Analyysi tehtiin Helsingin yliopistossa toimivan kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmän, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden yhteistyönä.  
 

Mika Rahikainen, Kirsi-Maaria Hoviniemi, Samu Mäntyniemi, Jarno Vanhatalo, Inari Helle, Maiju Lehtiniemi, Jukka Pönni, Sakari Kuikka. Impacts of eutrophication and oil spills on the Gulf of Finland herring stock. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, DOI 10.1139/cjfas-2016-0108


Video: Professori Sakari Kuikka kertoo öljyonnettomuuksien riskeistä Suomenlahdella (englanniksi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Mika Rahikainen, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
mika.rahikainen@helsinki.fi
puh. 050 311 2472

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme