SDP

Antti Rinteen puhe SDP:n puoluevaltuustossa

Jaa

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Antti Rinteen puhe puoluevaltuuston kokouksessa 16.11.2019, MUUTOSVARAUKSIN

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet,

puoluehallituksen jäsenet, kansanedustajat ja ministerit.

Hyvä kokousväki, arvoisat toverit!

On täysin luonnollista, että kun Sosialidemokraattinen puolue kokoontuu ensimmäistä kertaa kuuteentoista vuoteen pääministerinä puoluevaltuuston kokoukseen, se tapahtuu Sosialidemokraattien sydänmaalla Satakunnassa ja Porissa.

Pori tunnetaan paitsi Ässistä, Karhusta ja jazzista, myös yhteiskunnallisesta keskustelusta. Enkä tarkoita nyt SuomiAreenaa, vaan sitä, että täältä on noussut sosialidemokraattista ajattelua, jolla Suomea ja maailmaa on muutettu – ei porilaisemmaksi vaan paremmaksi.

Se täytyy sanoa porilaisista, että täällä maltetaan odottaa hyviä asioita. Ässien mestaruutta odotettiin 35 vuotta, SDP:n paluuta pääministeripuolueeksi 16 vuotta.

Kokoonnumme siis tänään pääministeripuolueena, joka toteuttaa tulevaisuusvisiotaan Suomen hallituksessa. Se on arvokas asia ja odotan tämän ja huomisen keskustelua.

Hyvät toverit,

me emme ole täällä pääministeripuolueena sattumalta.

Me olemme täällä siksi, että tulevaisuusliike nimeltä Sosialidemokraattinen puolue otti yhteiskunnallisen keskustelualoitteen haltuun.

Teimme tulevaisuudesta mukavuusalueemme.

Meistä tuli jälleen ihmisten mielissä tutulla ja turvallisella tavalla yhteiskuntaa uudistava liike.

Liike, jonka visiota toteuttamalla kaikilla ihmisillä huomenna on paremmin kuin tänään.

Liike, joka varmistaa, että muutos on turvallisempi vaihtoehto kuin paikallaan pysyminen.

Loimme pohjan nousullemme Suomen suurimmaksi puolueeksi vuoden 2017 Lahden puoluekokouksessa, jota voidaan syystä sanoa kestävän kehityksen puoluekokoukseksi.

Käynnistimme sen jälkeen YK:n kestävän kehityksen agendaan 2030 ankkuroidun ohjelmatyön.

Aloimme rakentaa Tulevaisuuslinjaa, jonka avulla voitimme vaalit ja jonka pohjalta me nyt uudistamme ja parannamme suomalaista hyvinvointivaltiota.

Ero SDP:n ja toiseksi tulleen välillä on pieni, mutta riittävä.

Vastuullisempi vaihtoehto voitti.

Saimme kuusi kansanedustajaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Saavutimme suurimman puolueen aseman. Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.

Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän Suomen rakentamisen visio vakuutti suomalaiset ja SDP:n tarjoama politiikan linjan muutos sai ihmisiltä riittävän tuen. Tuo tuki johti meidät muodostamaan hallitusta ja rakentamaan hallitusohjelmaa.

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet!

SDP:n johtaman hallituksen tärkein tehtävä on helpottaa ja parantaa suomalaisten arkea. Kaikkien ihmisten arkea.

Emme ole miljonäärien vaan miljoonien ihmisten asialla.

70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat.

Pieni- ja keskituloisten verotus keventyy.

Jokaisen lapsen ja nuoren koulutukseen investoidaan.

Jokaisen ihmisen hyvinvointiin panostetaan.

Erityisen paljon autamme niitä, jotka kaipaavat eniten tukea.

Pienituloisia eläkeläisiä, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, työttömiä ja opiskelijoita. Näiden ihmisten paremman huomisen eteen me teemme joka päivä paljon töitä.


Teemme politiikkaa, jolla ihmisiä tuetaan, kannustetaan ja autetaan. Teemme politiikkaa, jonka myötä suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhallisemmin.

Kyse on siitä, että kenenkään arki ei käy liian raskaaksi.

Siitä SDP:n johtama hallitus huolehtii.

Hyvät ystävät!

Ne ihmiset, jotka eivät enää omalla työllään tai yrittämisellään voi parantaa arkeaan, ansaitsevat ihmisarvoisen vanhuuden ja eläkepäivät.

Siksi me lupasimme korottaa pienimpiä eläkkeitä.

Siksi me korotamme pienimpiä eläkkeitä.

Vuoden 2020 alusta – siis puolentoista kuukauden kuluttua – korotamme takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa eli 600 euroa vuodessa nettona. Kansaneläkettä korotamme 34 eurolla kuukaudessa eli 408 euroa vuodessa.


Nostamme yhdellä päätöksellä eläkkeitä enemmän kuin vuosina 2015-2019 yhteensä.

Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee.

Korotukset näkyvät eläkeläisten pankkitilillä tammikuussa.

Juuri tämä on sitä arjen helpottamista ja tukemista, josta äsken puhuin.

On syytä muistaa, ettätämä korotus on ensimmäinen erä, ensimmäinen erä kuljettaessa kohti 100 euron nettokorotusta. Tavoitteemme on – kuten vappuna 2018 totesin – että saavutamme joidenkin vuosien kuluessa tuon tavoitteen.

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet!

Iso osa eläkeläisköyhyydestä johtuu hyvin pienistä työaikaisista palkoista, joiden myötä eläkkeet ovat pieniä. Tämä koskee sekä miehiä että naisia, pitkät työurat tehneitä ahkeria ihmisiä.

Naisilla tilanne on karumpi.

Vasta vuonna 2005 eläkejärjestelmää muutettiin niin, että vanhemmuuteen liittyvien vapaiden ajalta alkoi tosiasiassa kertyä eläkettä. Siitä ajankohdasta lähtien eläkkeelle jääneiden naisten asema on pikkuhiljaa tämän vääryyden osalta korjaantunut.

Aikaisemmin eläkkeelle jääneiden tilanne on ennallaan, erittäin huono.

Kyse on ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta. Siitä, että huolehdimme niistä ihmisistä ja sukupolvista, jotka ovat huolehtineet meistä ja rakentaneet Suomesta maailman parhaan yhteiskunnan.

En ymmärrä sitä, että työeläkejärjestelmän osapuolet – työnantajain ja palkansaajien keskusjärjestöt – tyrmäävät vielä ajatuksen tasolla olevat ideat korjata työeläkejärjestelmän sisällä olevan ruman vääryyden.

Tässä asiassa tarvitaan asiallisia, ratkaisuhakuisia neuvotteluja.

Tätä saa kutsua jyrähdykseksi tai miksi vain, mutta muistutan, että viime kädessä hallitus ja eduskunta sitten vastaavat tästäkin asiasta.

Arvoisa puoluevaltuusto!


Hyvinvointivaltiolla on yksi ylitse muiden oleva haaste, jota me ratkaisemme.

Sadat tuhannet työikäiset, täysin tai osittain työkykyiset ihmiset, ovat syystä tai toisesta työttöminä.

Näiden ihmisten osalta huominen on aivan varmasti parempi kuin tänään, kunhan he saavat työtä.

Kun hallituksemme ohjelmaa neuvoteltiin, yksi asia oli meille sosialidemokraateille täysin selvä:

Työllisyydestä on huolehdittava, jotta voimme huolehtia yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.

Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys kulkevat käsi kädessä. Ilman toista ei ole toista.

Hyvät ystävät,

vaaleissa lupasimme muutosta.

Me lupasimme ennen vaaleja suomalaisille, että aktiivimallin leikkuri poistetaan.

Juuri näin tapahtuu.

1. tammikuuta vuonna 2020 aktiivimalli leikkureineen poistetaan.

Työttömien ihmisten toimeentuloa ei tämän epäoikeudenmukaisen mallin kautta enää tuosta ajankohdasta lähtien leikata.

Monessa suomalaisessa kodissa arki helpottuu. Yksi stressaava tekijä poistuu. Yöt nukutaan paremmin, kun työttömän työnhakijan ei tarvitse enää pelätä, että – riippumatta omasta halusta löytää uusi työ – toimeentulosta saatetaan leikata viisi prosenttia pois.

Myös toinen työttömiä stressannut asia poistuu, sillä palautamme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, jota työtön vanhempi saa hyödyntää samalla tavalla kuin kaikki muutkin vanhemmat.

Ja mikä parasta:

Enää tässä maassa ei ole työssäkäyvien ja työttömien lapsia, vaan ainoastaan lapsia, joilla kaikilla on oikeus maailman parhaaseen varhaiskasvatukseen.

Muutos, jonka lupasimme, toteutuu.

Hyvät puoluevaltuutetut!

Lapsiperheiden arki on usein vilinää ja vilskettä sekä iloa ja onnea, mutta myös huolta ja stressiä siitä, riittävätkö rahat arjen ylläpitämiseen.

Me ymmärrämme tämän. Tiedämmehän omasta kokemuksesta.

Tuemme lapsiperheitä taloudellisesti useammalla eri tavalla.

Opintotuen huoltajakorotus nousee 25 euroa kuukaudessa.


Lapsilisän yksihuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa.

Elatustukea korotetaan 7 euroa kuukaudessa.

Neljännestä lapsesta lähtien lapsilisä nousee 10 eurolla kuukaudessa.


Ryhmäkokoja pienennetään päiväkodeissa ja peruskoulussa.

Vähimmäismääräisiä äitiys, isyys- ja vanhempainrahoja korotetaan 20 euroa kuukaudessa.

Opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2020 lähtien.

Työttömyysturvan perusturvaan tulee 20 euron korotus.

Verotuksen muutosten vaikutusten oikeudenmukaisen toteutumisen vuoksi pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla.

Miljoonat ihmiset hyötyvät päätöksistämme. Päätösten myötä ihmisillä on huomenna paremmin kuin tänään.

Hyvät ystävät!

Vähennämme eriarvoisuutta ihmisten välillä – oli kyse sitten toimeentulosta tai palveluista. Samalla vähennämme eriarvoisuutta myös alueiden välillä.


Aina Hangosta Utsjoelle.

Teemme aluepolitiikkaa uudenlaisella otteella.

Suomessa, aivan samalla tavalla kuin koko maapallolla, kaupungistuminen on valtavirtaa. Ihmiset muuttavat koulutuksen, töiden ja palveluiden perässä kaupunkeihin.

Tämä kehitys synnyttää väestöltään taantuvia alueita, joissa työpaikat, koulutus ja ihmisten perustarpeita tyydyttävät palvelut ovat jatkuvasti vaikeammin toteutettavissa.

Meillä on tänään ja tulevaisuudessa seutukuntia, seudullisia keskuksia, joiden voimavaroista ja kyvystä luoda elinvoimaa riippuu myös niitä ympäröivien alueiden kehitys.

Seutukuntia kookkaampina vaikuttavat alueelliset kasvukeskukset, joiden määrän arvioidaan erilaisten väestöennusteiden pohjalta pahimmillaan vähenevän 3-5 kappaleeseen.

Helsingin ympärille rakentuva pääkaupunkiseutu muodostaa metropolialueen, joka kilpailee muiden eurooppalaisten metropolien kanssa.

Eduskuntavaaleissa lupasimme olla koko Suomen kehittämisen puolesta. Tästä pidimme kiinni hallitusneuvotteluissa.

Etsimme ratkaisuja siihen, miten kymmenet työvuodet itselleen omakotitaloa maksanut, väestöltään taantuvalla alueella asuva ihminen voi saada tarvitsemiaan palveluja tai siirtyä niiden luo. Eli siis ratkaisua siihen, miten näillä alueilla asuvien ihmisten elämä on tolkullista ja säällistä.

Vahvistamme hyvin erilaisissa oloissa kehittyviä seutukuntia elinvoimansa kasvattamisessa.

Me haluamme varmistaa sen, että kenenkään ei tarvitse olla huolissaan lasten järjettömän pitkistä koulumatkoista tai homekouluista ja sen, ettei kenenkään tarvitse olla huolissaan omien tai puolisonsa vanhempien hoivan laadusta tai saatavuudesta.

Siksi olemme jo päättäneet Savonlinnan tukipaketista sekä ryhtyneet toimiin Kiteen sahan ja Rauman paperikoneen lakkautumisen johdosta. Olemme vahvistaneet alueiden ja seutujen elinvoimaa satojen miljoonien eurojen väyläpaketeilla. Tampereen ja Porin väliseen raideyhteyteen panostamme 40 miljoonaa euroa sekä Pori–Mäntyluoto–Tahkoluodon peruskorjaukseen 20 miljoonaa euroa.

Me haluamme ennustettujen vajaan viiden kasvukeskuksen rinnalle vähintään kymmenen muuta kasvukeskusta. Kyllä suomalaiset ihmiset ja yritykset eri puolilla Suomea ovat oikeutettuja yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen – mietitään vaikkapa Porin yliopistokeskusta –, kestävää kasvua luoviin innovaatiomahdollisuuksiin ja infrastruktuuriin, joka innostaa yrityksiä, myös kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan.

Suomalaisten ja Suomen menestyksen kannalta on äärimmäisen tärkeää, miten pääkaupunkiseutumme kansainvälisenä metropolina pärjää kilpailussa. Tiede, kulttuuri, kyky innovoida ja kaupunkirakenne palveluineen ovat asioita, joissa valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungin kumppaneina voivat viedä eteenpäin.

Johtamamme hallitus on valmis alueiden, kaupunkien ja kuntien kumppanina rakentamaan vahvaa elinvoimaa luovaa aluepolitiikkaa – kaikkialle Suomeen. Tällä on vahva vaikutus tulevien vuosikymmenten työllisyyteen ja kestävään talouskasvuun sosiaalisen kestävyyden ohella.

Hyvät ystävät!

Meille jokaiselle on tärkeää, että kun läheinen ihminen on erityisesti pysyvämmän hoivan tarpeessa, voimme olla varmoja siitä, että tuo hoiva on laadukkaana saatavilla.

Yhtä tärkeää on, että kun on tarvetta lääkärin avulle, lääkäriin pääsee kohtuullisessa ajassa.

Nämä kaksi asiaa eivät ole olleet viime vuosina kunnossa.

Aivan kuten lupasimme ennen vaaleja, korjaamme molempia asioita.

Lakiin tuleva hoitajamitoitus varmistaa sen määrän hoitajia, jonka alle ei lakia rikkomatta yksikään toimija voi mennä.

Lakiin tuleva hoitotakuu varmistaa sen, että lääkäriin pääsee kaikkialla Suomessa viikossa siitä, kun hoitaja on lääkärihoitotarpeen todennut.

Molempien toteutus vaatii lisää henkilökuntaa ja rahaa. Hallitus on varautunut tähän.

Hyvät ystävät!

Terveyserot kasvavat suomalaisten keskuudessa. Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta ja kustannuksia. Näistä syistä viimeiset reilut 10 vuotta on yritetty löytää sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiselle malli, jolla vastata käynnissä olevaan kehitykseen.

Hallitusohjelmassa sovittiin, että julkinen sektori sekä järjestää että tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Ja että julkinen järjestäjä – itsehallintoalue nimeltään maakunta, joita on ainakin 18 – voi käyttää apunaan tuotannossa kolmatta sektoria ja yrityksiä. Parhaillaan selvitetään, voivatko kunnatkin toimia tuottajina.

Hallintomalli on tällä hetkellä valmistelussa. Kuntien roolin lisäksi Uudenmaan ja Helsingin erillisratkaisua sekä rahoitusta selvitetään erikseen.

Valmistelu tehdään huolella. Faktoihin luottaen ja asiantuntijoita kuullen. Se on hallituksen tapa muissakin asioissa.

Sote-uudistus on jo teini-ikäinen. Tämän hallituksen vakaa tavoite on varmistaa, että sote pääsee vihdoin ripille.

Hyvät Toverit!

Hyvinvointivaltiomme palvelut ja turvaverkot rahoitetaan pääasiassa erilaisilla verotuksen muodoilla.

Hyvinvointimme tulevaisuuden kannalta työkykyisen tai osittain työkykyisen työikäisen väestömme työssäoloaste ja heidän työnsä perusteella muodostuva palkkasumma on aivan äärimmäisen ratkaiseva.

Kun haluamme ylläpitää ja kehittää nykyisenkaltaista, maailmalla kiitettyä yhteiskuntamallia, jossa kaikki pidetään mukana ja kaikilla on epäonnistumistenkin jälkeen uusia mahdollisuuksia, tarvitsemme nykyistä korkeampaa työllisyysastetta.

Siksi SDP:n johtama hallitus asetti kunnianhimoisen tavoitteen löytää keinoja, jotka johtavat hallituksen päätösten myötä 60 000 uuteen lisätyölliseen.

Kun saamme tämän tavoitteen toteutumaan ja samaan aikaan suhdanteet säilyvät – vähän autettuna – suurin piirtein normaalina niin, että VM:n ennuste työllisyysasteesta (30 000 uutta lisätyöllistä) ilman tämän hallituksen toimia toteutuu, olemme oikealla uralla tulevaisuuden näkökulmasta.

Me tarvitsemme nimittäin yli 80 prosentin työllisyysasteen 2040-luvulla, jotta nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio voidaan rahoittaa.

Hyvät toverit!

Lähivuosien talouskehityksen näkökulmasta käynnistynyt työmarkkinakierros on merkitykseltään hyvin tärkeä.

Luotan täysin siihen, että oman sektorinsa asiantuntijat, palkansaajien ja työnantajien liitot kykenevät löytämään omalle alalleen sopivan palkkaratkaisun. Palkkaratkaisun, joka turvaa riittävän ostovoimakehityksen ja samalla varmistaa, että kansainvälisessä kilpailussa pysytään mukana.

Huolissani olen siitä, että tällä kierroksella näyttää olevan paljon muuta painolastia, joka vaikeuttaa neuvottelutulokseen pääsemistä.

Olen esittänyt toiveita nk. kiky-tunteihin liittyvän kiistan ratkaisemiseen samalla tavalla kuin ne syntyivätkin eli laajemmalla työmarkkinaratkaisulla.

Ajatus ei ole saanut kannatusta, mutta nyt näyttää siltä, että tämän kysymyksen takia työrauha on laajamittaisestikin vaarassa. Samalla tavalla olen huolissani siitä, että eri neuvottelupöydissä näyttää syntyneen hyvin suuria näkemyseroja tekstikysymyksistä – vähän niin kuin toista osapuolta haluttaisiin oikein provosoida reagoimaan.

Hyvät ystävät!

Suomi on pieni, vientivetoinen kansakunta. Iso osa meidän hyvinvoinnistamme rahoitetaan viennin tuloilla.

Nyt globaalin talouden sisällä on paljon erilaisia negatiivisia riskitekijöitä, jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa kovastikin talouden tulevaan kehitykseen. Näitä ovat kauppasota USA:n ja Kiinan välillä, osin USA:n ja Euroopankin välillä, sääntöperäisen maailmanjärjestyksen hapertuminen voiman ja voimankäytön alle sekä kansainvälisten, monenvälisten instituutioiden heikentäminen ja heikentyminen.

Näissä oloissa tarvitaan työmarkkinapöytiin sitä kuuluisaa maalaisjärkeä ja malttia puolin ja toisin löytää ratkaisuja.

Hyvät ystävät!

Hyvinvointiin liittyy aivan keskeisenä osana tunne ja tieto siitä, että olen omassa kotimaassani turvassa. Tämä muuten koskee kaikkia ihmisiä joka puolella maapalloa. Meillä kaikilla on sama oikeus, vai mitä?

On aivan ilmiselvää, että ihmisillä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Tämän kääntöpuolena on, että kenelläkään ei ole oikeutta loukata toisen ihmisen ruumiillista koskemattomuutta. Ei kenelläkään. Tämä koskee kaikkia Suomessa olevia.

Tämä vaatii riittävän tiukkaa rikoslainsäädäntöä, riittävästi turvallisuusviranomaisten resursseja ja määrätietoista työtä syrjäytymis- ja eriarvoistumiskehitystä vastaan.

Tieto ja tunne turvassa olosta tarkoittaa paljon muutakin kuin ruumiillista turvallisuutta. Se tarkoittaa tietoa yhdenvertaisesta kohtelusta lain edessä, se tarkoittaa sananvapautta. Se tarkoittaa mahdollisuutta koulutukseen ja oikeutta laadukkaaseen hoivaan. Se tarkoittaa tietoa siitä, että jos uuvun, minua autetaan. Että kaikki pidetään mukana – kaikkialla Suomessa.

Sitä se tarkoittaa.

Hyvät ystävät!

Hyvin moni ihminen maapallolla tuntee turvattomuutta, jopa suoranaista pelkoa liittyen ilmastomuutokseen, maapallon lämpenemiseen.

Se on pelkoa sään ääri-ilmiöistä, pelkoa elämän mahdollisuuksista ylipäätään. Pelkoa elämän loppumisesta kokonaan.

Mutta se on myös pelkoa siitä, mihin kaikkeen ilmaston lämpenemisen torjunta saattaa johtaa. Pelkoa siitä, voinko enää liikkua omalla autolla, pelkoa oman työpaikan menettämisestä ja oman arjen vaikeutumisesta kohtuuttomasti. Pelkoa siitä, miten minä pystyn rahoittamaan muutokset, joita hiilineutraalisuus minun elämässäni vaatii.

Ymmärrän ihmisten huolen oikein hyvin. Mutta kun olen keskustellut huippuasiantuntijoiden kanssa, olen vakuuttunut siitä, että onnistumme poistamaan ihmisten pelkoja.

Markku Ollikainen sanoi hyvin:

Ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu ilman tavallisten ihmisten kiusaamista.

Ketään ei siis kiusata. Mutta ihmisiä ei myöskään jätetä heitteille olemalla tekemättä mitään.


Se on vastuullista ja oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa.

Huippuosaamisella Suomi voi olla taloudellinen hyötyjä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Olen vakuuttunut siitä.

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet!

Meidän tehtävänä päätöksentekijöinä on rakentaa sellaista Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jossa turvattomuuden tunne ja pelkojen syyt ovat mahdollisimman vähäiset.

Silloin lisäämme ihmisten hyvinvointia, silloin vähennämme pahoinvointia.

Suomi on toiminut Euroopan Unionin puheenjohtajanamaana heinäkuun alusta lähtien. Tämä pesti päättyy vuoden vaihteessa.

Ajanjakso on ollut monella tapaa haastava mutta hyvin mielenkiintoinen.

Puheenjohtajuutemme alkoi juuri pidettyjen europarlamenttivaalien jälkeen, uutta komissiota ei ole vieläkään saatu muodostettua, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja vaihtuu joulukuun alussa, uusi monivuotinen rahoituskehys on neuvottelun kohteena ja oikeusvaltioperiaate sekä eurooppalaiset arvot ovat muutamissa jäsenmaissa kyseenalaistettu. Tämän kaiken keskellä yksi tärkeä jäsenmaa on irtautumisprosessinsa loppuvaiheessa.

On siinä ollut työnsarkaa sekä virkakoneella että ministereillä. Kun tänään marraskuun puolessa välissä tarkastelee kulunutta 4,5 kuukautta, voi todeta – kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Hannu Takkula – että Suomi on osansa määrätietoisesti ja jämäkästi hoitanut. Oikeusvaltioperiaate on vahvistumassa, yhteiset ilmastotavoitteet vahvistumassa ja seuraavan budjettikauden valmistelu päätymässä juuri siihen pisteeseen kuin meiltä on edellytetty. Suomen omat puheenjohtajuuskauden tavoitteethan liittyvät vahvasti myös näihin asioihin.

Uskallan väittää, että EU:ssa ollaan onnellisia siitä, että tällaisessa tilanteessa, jossa tarvitaan vakautta ja pragmaattista otetta, juuri Suomi on puheenjohtajamaa.

Hyvät ystävät!

SDP:n johtama hallitus korjaa yhteiskunnallisia epäkohtia käyttämällä siihen pysyvää lisärahaa ensi vuonna 1,1 miljardia euroa, kaikkiaan vuoteen 2023 mennessä 1,23 miljardia euroa vuositasolla.

Koko vaalikauden aikana näitä pysyväksi jääviä menolisäyksiä on yhteensä noin 4 miljardin euron edestä.

Nämä menolisäykset rahoitetaan pysyviä tuloja keräämällä vuosittain 730 miljoonalla eurolla ja menoja uudelleen kohdentamalla 200 miljoonalla eurolla. Työllisyysasteen kasvun varaan on laskettu siis pysyviä tuloja noin 300 miljoonan euron verran.

Ilman rahaa toimeentuloon tai palveluihin liittyviä ongelmia ja puutteita ei voi ratkaista.

Arvoisa puoluevaltuusto!

Me puhuimme ohjelmatyömme pohjalta paljon Suomen ja suomalaisten tarvitsemista tulevaisuusinvestoinneista. Erityisesti vaadimme koulutuksen, tutkimuksen ja tieteentekemisen kunnianpalautusta.

Nyt se on totta.

Varhaiskasvatus kulkee kohti maksuttomuutta. Peruskoulua parannetaan, oppivelvollisuutta pidennetään ja toinen aste on tulossa maksuttomaksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta vahvistetaan ja tutkimukseen, investointeihin ja innovaatiotoimintaan osoitetaan lisäraha.

Vahvistamme Suomen tärkeintä kilpailukykytekijää eli osaamista.

Mitä enemmän osaamista, sitä enemmän menestystä.

Tähän SDP:n johtama hallitus panostaa.

Arvoisa puoluevaltuusto,

haluan nostaa esille yhden asian päivänpolitiikan ulkopuolelta.

Olen huomannut viime päivinä sosiaalisessa mediassa keskustelua koulukiusaamisesta. Moni on kertonut omista kokemuksistaan ja muistoistaan. Tarinat ovat pysäyttäviä – järkyttäviä ja surullisia.

Olen 57-vuotias aikuinen mies, mutta muistan vieläkin hetket koulussa, jolloin näin kiusaamista. Olen iloinen siitä, että löysin rohkeuden puuttua kiusaamiseen ja että minulla oli kaveri, jonka avulla saimme kiusaajat kuriin.

Mutta meidän puuttumisemme ei poista sitä tosiasiaa, että kiusaajat ja kiusaaminen olivat jo ehtineet jättää ikuiset jälkensä kiusattuihin.

Kiusaaminen – tapahtui se sitten sanoin tai teoin, välitunnilla tai sosiaalisessa mediassa – jättää aina syvät jäljet. Joskus niin syvät, että ne eivät katoa koskaan.

Meidän on puhuttava kiusaamisesta enemmän. Meidän on puututtava kiusaamiseen heti. Meidän on saatava kiusaaminen loppumaan.

Kouluissa, kodeissa, työpaikoilla. Online ja offline.

Yhdenkään lapsen ei pidä pelätä koulumatkaa, välituntia tai luokkakavereiden whatsapp-ryhmää.

Meillä voi olla vain yksi tavoite ja sen tavoitteen on oltava yhteinen:

Kiusaamisen on loputtava kaikkialla.

Kiusaamisen ohella mikään muu ei satuta enemmän kuin se, että joku, joka olisi voinut puuttua ja puolustaa, kääntääkin selkänsä.

Aion itse vierailla kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri Suomen puhumassa tästä aiheesta.

Ennen kaikkea haluan keskustella nuorten kanssa, jotta he tietävät, että heille ei käännetä selkää.

Haluan kantaa korteni kekoon, tehdä voitavani. Pääministerinä, mutta ennen kaikkea ihmisenä.

Hyvät ystävät,

arvoisa puoluevaltuusto!

Haluan sanoa lopuksi muutama sana rakkaan liikkeemme tulevaisuuden menestystekijöistä.

Menestyksemme on aina perustunut ajattomiin arvoihin nojaamiseen ja ajassa elämiseen.

Sitä kautta on syntynyt tulevaisuusvisio – ohjelmatyömme.

Tätä työtä pitää jatkaa täydellä teholla ja voimalla myös hallitusvastuussa.

Kyllä, on tärkeää asettaa tavoitteet tarpeeksi kunnianhimoiselle tasolle.

Mutta samalla pitää ymmärtää, että voidaksemme toteuttaa tavoitteitamme tarvitsemme kansalaisilta riittävän suuren tuen.

Ihmisten äänestyspäätökseen vaikuttaa ehdokkaiden ja arvojen lisäksi myös omat ja läheisten tulevaisuuden näkymät sekä poliitikkojen ja puolueiden vastaukset niihin.

Meidän tuleva menestyksemme riippuu siitä, kuinka ymmärrämme ihmisten arjen haasteet, tarpeet ja toiveet ja toisaalta kuinka osaamme oman viestimme siihen sovittaa.

Meidän on ymmärrettävä, että maailma ja tulevaisuus näyttäytyvät erilaisena eri puolilla Suomea.

Tämän me olemme aina ymmärtäneet.

Ja siksi juuri meidän tehtävämme on varmistaa, että katsoipa tulevaisuutta mistä päin Suomea tahansa, se näyttää turvalliselta ja houkuttelevalta jokaiselle suomalaiselle.

Kun Sosialidemokraattinen puolue huolehtii siitä, että suomalaiset ja Suomi menestyvät, silloin myös Sosialidemokraattinen puolue menestyy.

Me olemme täällä tänäänkin ihmisten takia. Jokaisen ihmisen paremman huomisen takia.

Tulevaisuuslinjamme toteuttaminen on vasta alkanut.

Kun pidämme huolta siitä, että tulevaisuus on mukavuusalueemme, meidän on hyvä jatkaa kohti tulevaa.

Samaan suuntaan. Aivan kuten ennen vaaleja sanoimme.

Kiitos.

Yhteyshenkilöt

Yhteydenotot: viestintävastaava Dimitri Qvintus, p. 050 574 0956

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP:n Harakka: EU on ottamassa tällä viikolla merkittävän askeleen vahingollisen verosuunnittelun torjumisessa Suomen johdolla27.11.2019 13:35:30 EETTiedote

- Saan johtaa kilpailukykyneuvostoa, joka päättää maakohtaisesta veroraportoinnista. Jos esityksemme hyväksytään, suuryritykset velvoitetaan kertomaan julkisesti tekemänsä voitot ja maksamansa verot kaikissa toimipisteissä. Voimme puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun, joka vie joka vuosi satoja miljoonia euroja EU-jäsenmaiden koulujen, sairaaloiden ja eläkkeiden rahoituksesta, kertoo työministeri Timo Harakka. Vuonna 2016, kun Panaman paperit tulivat julkisuuteen, EU-päättäjät lupasivat veronkierron vastaisia toimia. Maakohtaista veroraportointia on kuitenkin viivytetty kolme vuotta. - Lunastamme lupaukset suomalaisille äänestäjille sekä EU-kansalaisille. Maakohtainen veroraportointi on myös suomalaisten yritysten etu. Markkinatalous toimii, kun yritykset kilpailevat tuotteiden ja palveluiden laadulla, eivätkä verokikkailulla, Harakka muistutti. Kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä torstaina 28.11.

SDP:n puoluevaltuuston kannanotto: Tarvitaan työtä, luottamusta sekä kestävää kehitystä - SDP:n johtaman hallituksen tehtävä on helpottaa ja parantaa suomalaisten arkea17.11.2019 14:27:20 EETTiedote

Korjattu versio Tarvitsemme nyt luottamusta työmarkkinoille ja rakentavaa sopimisen kulttuuria. Työehdoista on sovittava uusia kasvun mahdollisuuksia luoden ja rakentamalla parempaa toimeentuloa. Tärkein kilpailuvalttimme on jatkossakin muuttuvassa työelämässä osaavaja hyvinvoiva työntekijä. Tässä avainasemassa on laadukas koulutus. Hyvinvoiva ja jaksava työntekijä on avain myös tuottavuuteen. Työelämässä tarvitaan lisää turvaa työntekijöille, joustavuutta ihmisten ehdoilla sekä kaikille yhteisiä pelisääntöjä eli reilut työmarkkinat. Suomi menestyy yhdessä sopimisella. Haluamme luoda vakautta ja ennustettavuutta talouteen. Olemme asettaneet tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen tämän vaalikauden aikana 75 % tasolle sekä keinojen löytämisen, jotka johtavat 60 000 uuteen lisätyölliseen. Näiden tavoitteiden saavuttamisen tarkoitus on tuoda Suomeen suurempaa osallisuutta, parempaa toimentuloa ja enemmän hyvinvointia. Vain työllä ja taloudellisella kasvulla pystymme turvaamaan laadukkaat

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme