Arene ja STTK: Osaamisen jatkuva kehittäminen oltava aidosti mahdollista kaikille
Sitran tänään julkaisemat Osaamisen aika -teesit jäsentävät hyvin suomalaisten osaamisen ja koulutusjärjestelmämme kehittämishaasteita.
Aikuiskoulutuksen uudistamisessa ja työelämässä olevien osaamisen kehittämisessä on päästävä sanoista tekoihin, korostavat Sitran fasilitoimaan työskentelyyn osallistuneet Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK.
- Aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita, joista seuraa käytännön toimia, linjaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
- Suomen on tavoiteltava väestön osaamis- ja koulutustason nostamista nykyisestä.
Samalla on muistettava, että maailman paras koulutusjärjestelmä antaa hyvän pohjan uudistumiselle.
- Suomalainen koulutus ei ole rikki, vaikka edessä on suuria muutoksia, korostaa Arenen puheenjohtaja rehtori Tapio Varmola.
Suomessa on maailman tehokkaimpiin kuuluva korkeakoululaitos, jonka on uudistuttava vastatakseen yhteiskunnan tarpeiden muuttumiseen.
- Ammattikorkeakoulujen haasteena 2020-luvulla on suomalaisten yritysten ja työpaikkojen uudistumisen tukeminen ja korkeakoulutukseen pääsyn laajentaminen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kannustaa.
Varmola muistuttaa, että ammattikorkeakouluopiskelijoista puolet tulee työelämästä opiskelemaan:
-Iso osa suorittaa opintoja päätyönsä ohessa, joten uudet tiedot ja taidot pääsevät heti käyttöön työpaikoilla.
Innovaatioista tukea kotimarkkinoille
Osaamisen aika ulottuu työelämää tukevaan innovaatiotoimintaan, joka on edellytys uuden oppimiselle.
Työn murros, teknologinen kehitys ja erityisesti digitalisaatio vaativat kaikkia työpaikkoja muuttamaan toimintaansa.
-Innovaatiorahoituksen on tuettava perinteisten toimialojen uudistumista, mikä on edellytys pk-sektorin kyvylle työllistää useampia suomalaisia tulevaisuudessa, painottaa Tapio Varmola.
Nykyisin Business Finlandin kautta kulkeva innovaatiorahoitus tukee kansainvälisille markkinoille pyrkiviä yrityksiä.
Osaamisesta uutta kasvua
STTK:n viime syksynä 2000 suomalaiselle teettämässä kyselyssä 87 prosenttia vastaajista sanoi olevansa halukas kehittämään omaa osaamistaan.
Tulos kertoo, että suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana.
- Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista oppimiseen kannustavaa kulttuuria ja osaamisen kehittämisen mahdollistavia toimintatapoja, sanoo Antti Palola.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030
Puheenjohtaja, rehtori Tapio Varmola, puhelin 040 830 4100
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
040 509 6030antti.palola@sttk.fiTietoja julkaisijasta
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI
09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Työllisyyden vahvistaminen tarvitsee kestävää politiikkaa ja toimivaa vuoropuhelua8.4.2019 13:30:22 EEST | Tiedote
Tämä viikko päättyy eduskuntavaalipäivään. Suomi ja suomalainen työelämä ovat suurten muutosten äärellä. STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että päättyvän hallituskauden aikana työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti ja tällä tiellä meidän on jatkettava. - Työllisyyden parantamiseksi ei kuitenkaan tarvita tehottomia temppuja vaan kestävää ja oikeudenmukaista politiikkaa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK:n hallitus toivoo seuraavalta hallitukselta parempaa ymmärrystä työmarkkinatoiminnasta sekä kolmikantaisen valmistelun ja sopimusyhteiskunnan merkityksestä. - Työelämän epävarmuuksien vähentäminen ja myönteisen työelämäkuvan luominen erityisesti nuorille on tärkeää työllisyyden, työssä jaksamisen, työurien pidentymisen ja työelämän tasa-arvon kannalta. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä tarvitaan avointa ja edistyksellistä vuoropuhelua siitä riippumatta, mitkä puolueet hallituksen muodostavat, Palola sanoo. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää sekä rakenteelli
STTK: Syntyvyyden lasku ei aiheuta välittömiä muutospaineita eläkejärjestelmään19.3.2019 09:15:33 EET | Tiedote
Eläketurvakeskus (ETK) on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien perusteella eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat, mutta pidemmällä aikavälillä alhainen syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta. STTK korostaa vastuullista, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaavaa eläkepolitiikkaa. Puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa, että eläkejärjestelmän kestävyyteen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi syntyvyys, myös väestön ikääntyminen, työllisten määrä ja pitkän aikavälin sijoitustuotot. - Syntyvyyden lasku on huolestuttavaa, mutta se ei aiheuta välittömiä muutostarpeita työeläkejärjestelmään eikä hätiköityjä päätöksiä järjestelmän uudistamiseksi ole tarpeen tehdä. Syntyvyyden laskun syitä on kuitenkin analysoitava tarkasti. Voimassa olevan eläkeuudistuksen valmistelussa näin suurta syntyvyyden laskun muutosta ei kyetty arvioimaan. Työeläkemaksuista on sovittu vuoteen 2021 asti. - ETK on laskelmissaan
STTK: Sopimusjärjestelmää kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta, työehtojen vähimmäissuoja turvattava16.3.2019 12:38:34 EET | Tiedote
Yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on viime vuosien aikana käyty kiivastakin keskustelua. On selvää, että sopimusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden ja työelämän muutoksia. -Työ- ja virkaehtosopimukset ja yleissitovuus ovat toimivia järjestelmiä turvaamaan työntekijöiden vähimmäisehdot laajasti. Alakohtaiset sopijaosapuolet kykenevät neuvotellen ja sopien löytämään alalle parhaiten sopivat ratkaisut sekä sopimaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja laajentamisesta huomioiden alalle sovitut työehdot kokonaisuudessaan, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo. Yleissitovuuden rajoittaminen tai poistaminen merkitsisi sitä, että järjestäytymättömässä kentässä vähimmäisehdot määräytyisivät sekä lainsäädännön kautta että työpaikkatasolla sopien. - Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työnteki
STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista laajentaisi työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi14.3.2019 11:36:00 EET | Tiedote
Tiedote Selkeä enemmistö (63 %) STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista olisi valmis laajentamaan työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Vastaajista 44 prosenttia on valmis laajentamaan velvoitetta jonkin verran, 19 prosenttia haluaisi laajentaa sitä selvästi. Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä työantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti. - STTK:n vuoden 2018 jäsenkyselyyn vastanneista 53 prosentilla ei ollut mahdollisuutta osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen edellisen vuoden aikana. 45 prosenttia koki, että koulutus ei ollut riittävää oman osaamisen ylläpitämiseksi. Myös koulutuksen kasautuminen on ongelma. Jos haluamme nostaa kaikkien työikäisten suomalaisten osaamista, seuraavalla hallituskaudella on käynnistettävä merkittäviä toimenpiteitä, Palola toteaa. STTK haluaa luoda koulutukselle vaalikauden ylittävä visio ja strategia. - Koulutuksen ta
STTK:n hallitus: Palkkaratkaisulla vahvistettava ostovoimaa12.3.2019 10:47:04 EET | Tiedote
STTK:n hallitus keskusteli valmistautumisesta ja tavoitteista seuraavalle työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierrokselle kevätseminaarissaan Kirkkonummella. - Hajautetulla liittokierroksella perinteisen palkka- ja veropolitiikan yhteensovittaminen on erittäin vaikeaa. Siksi palkkaratkaisuilla on aiempaa suurempi merkitys ostovoiman ja ansiokehityksen turvaamisessa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Hajautettu liittokierros asettaa haasteita koordinaatiolle. Sopimuskaudet päättyvät yli vuoden kestävällä ajanjaksolla. Tämä tarkoittaa, että ”yleistä linjaa” ei ole ja on vaikea määritellä, mitä sillä ylipäätään tarkoitetaan. - Liittokierroksella toimialakohtaiset tilanteet on huomioitava aiempaa paremmin. Yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua kuitenkin tarvitaan. STTK pitää tärkeänä, että tulevaisuuden sopimusmallista ollaan valmiita käymään laajaa keskustelua. STTK:n liitot korostavat, että myös liittokierroksilla on edistettävä palkkatasa-arvoa. Liittojen mielestä palkka-avoimuutta
STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista edistäisi palkka-avoimuutta8.3.2019 09:10:00 EET | Tiedote
Selkeä enemmistö STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista on palkka-avoimuuden kannalla. 76 prosenttia vastaajista on avoimuuden edistämisen kannalla palkkaerojen korjaamiseksi. 47 prosenttia kansanedustajaehdokkaista kannattaa sanktioita yrityksille, jotka eivät maksa miehille ja naisille samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Kyselyyn vastasi 406 ehdokasta. STTK:n mielestä palkka-avoimuutta lisäämällä edistetään sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa, korjataan perusteettomia palkkaeroja ja edistetään myös paikallista palkoista sopimista. - Palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Henkilöstön edustajalla olisi oltava oikeus saada yksilöidyt palkkatiedot koko työpaikan henkilöstöstä. Avoimuus lisäisi luottamusta ja edistäisi myös palkankorotuksista sopimista työpaikkatasolla. Perusteettomiin palkkaeroihin on käytännössä erittäin hankala puuttua, jos työpaikalla ei ole riittävää tietoa palkoista, johtaja Katarina Murto korostaa. Myös nykyistä avoimemmat tulos- ja bonusp
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme