Asbestipurkutyömaan turvallisuuspuutteista sakkoja – sama yhtiö on saanut jo 12 yhteisösakkoa

Käräjäoikeuden käsiteltävänä ollut asia tuli ilmi, kun Vesivek Oy:n urakoimalle omakotitalon kattotyömaalle Keuruulla tehtiin työsuojelutarkastus. Tarkastuksella havaittiin puutteita putoamissuojaukseen ja erityisesti asbestityön turvallisuuteen liittyen. Käräjäoikeudessa tapahtumainkulku oli pääosin riidaton ja yksikön päällikkö sekä työnjohtaja myönsivät syyllistyneensä työturvallisuusrikokseen puutteellisen valvonnan osalta. Käräjäoikeudessa oli kyse siitä, miten asbestityön turvallisuutta koskevia säännöksiä tulisi tulkita ja oliko yhteisösakon tuomitsemiselle perusteet.

Asbestikartoitus oli tekemättä

Ensinnäkin käräjäoikeuden ratkaistavana oli, mitä voidaan pitää riittävänä asbestikartoituksena. Vastaajien näkemyksen mukaan riittävä asbestikartoitus oli kokemukseen perustuva tietoisuus kohteen sisältämästä asbestista ja asbestipurkutyön ennakkoilmoitukseen tehty kirjaus siitä, että materiaalien oletetaan sisältävän asbestia. Käräjäoikeus katsoi, että vaikka ammattitaitoiset asbestipurkutyötä tekevät henkilöt voivat olla harjaantuneita tekemään havaintoja asbestia sisältävistä materiaaleista, edellyttää asbestityön turvallisuudesta annettu valtioneuvoston asetus erillisen ja dokumentoidun asbestikartoituksen tekemistä. 

Purkutyössä ei noudatettu riittävää varovaisuutta 

Käräjäoikeuden ratkaistavana oli myös, oliko asbestilevyt poistettu vaadittavaa varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Asbestipurkutyön ennakkoilmoitukseen oli kirjattu työmenetelmäksi, että asbestia sisältävä materiaali irrotetaan kokonaisena. Työmaalla levyjen irrottamiseen oli käytetty vasaraa eivätkä levyt olleet irronneet helposti kokonaisina vaan ne halkesivat.

Käräjäoikeus katsoi, että kun levyjen irrotuksessa oli ilmennyt ongelmia, olisi pitänyt harkita uudelleen, kuinka työ olisi saatu suoritettua turvallisesti loppuun. Työtä ei ollut suoritettu ennakkoilmoituksen mukaisesti eikä muuttuneisiin olosuhteisiin ollut reagoitu. Asbestilevyjen poistamista ei ollut tehty vaadittavaa varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.

Työntekijöitä ei ollut perehdytetty riittävästi

Käräjäoikeus katsoi myös, ettei asbestipurkutyöhön osallistuneita työntekijöitä ollut perehdytetty riittävästi. Vaikka työntekijät olivat käyneet asbestipurkukurssin, osoittivat työsuojelutarkastuksella havaitut turvallisuuspuutteet ja käräjäoikeuden pääkäsittelyn kuulemisissa esiin tulleet seikat, etteivät työntekijät hallinneet riittävästi asbestityön turvallista suorittamista.

Asbestipölyn leviämistä ei estetty riittävästi

Edelleen käräjäoikeus katsoi, että edes purkutyön viime hetkillä ei ollut sallittua pitää asbestia sisältäviä suursäkkejä avonaisina eikä asbestipurkutyössä käytettyjä suojavälineitä puhdistamattomina ja pakkaamattomina pihamaalla. 

Asbestipurkutyö tulee tehdä siten, että asbestipölyä muodostuu ja leviää mahdollisimman vähän. Käräjäoikeus katsoi myös tulleen näytetyksi, että työmaalla ollutta lehtipuhallinta oli käytetty purkujätteen poistamiseen, mikä on asbestipurkutyöstä annettujen säännösten vastaista. 

Asbestialtistumisaluetta ei rajattu ulkopuolisilta

Käräjäoikeuden ratkaistavana oli myös, oliko asbestialtistumisalue rajattu riittävästi. Työkohde sijaitsi syrjäisellä paikalla, jossa ulkopuolisten liikkumista pidettiin epätodennäköisenä. Aluetta ei ollut rajattu, vaan käytetty yhtä merkkiä, jossa oli todettu kyseessä olevan asbestityömaa. 

Käräjäoikeus katsoi, ettei alueen rajaamista koskeva lainkohta anna varaa harkinnalle, vaan alue on yksiselitteisesti selvästi rajattava ja osoitettava varoitusmerkein, mikä oli tässä tapauksessa laiminlyöty.

Puutteita suojaimissa ja putoamissuojauksessa

Käräjäoikeus katsoi tulleen näytetyksi myös, ettei kaikilla työntekijöillä ollut riittäviä henkilökohtaisia suojaimia eikä suojahaalareiden ja hengityssuojainten puhtaudesta ollut huolehdittu lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.

Putoamissuojauksen osalta käräjäoikeus katsoi, että koska rakennuksen vesikatolla ja telineillä oli putoamisvaarallisia reunoja, olisi työntekijöillä pitänyt olla valjaat putoamisen estämiseksi. Kohteeseen ei ollut myöskään laadittu varsinaista putoamissuojaussuunnitelmaa, vaan erääseen toiseen asiakirjaan oli putoamissuojaussuunnitelman osalta ruksattu kohta ”telineet”. Käräjäoikeus ei pitänyt laadittua putoamissuojaussuunnitelmaa riittävänä. 

Johtajien toiminnassa vakavia puutteita

Käräjäoikeus totesi yksikönjohtajan ja työnjohtajan toiminnassa olleen vakavia puutteita ja lain sekä asetusten vastaista toimintaa. Työturvallisuusmääräysten laiminlyönnit olivat mahdollistaneet ainakin asbestipurkutyöntekijöiden altistumisen asbestille ja asettanut katolla työskennelleet työntekijät putoamisvaaraan. 

Rangaistuksen mittaamisessa käräjäoikeus otti huomioon asbestin vaarallisuuden ja työntekijöiden riskin sairastua altistumisen johdosta vielä pidemmänkin ajan päästä.

Yhtiö on saanut jo 12 yhteisösakkoa 

Yhteisösakon tuomitsemisen perusteita harkitessaan käräjäoikeus katsoi, että yksikön päällikön voitiin katsoa kuuluvan yrityksen johtoon tavalla, jonka perusteella yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset täyttyivät. 

Yhtiölle oli tuomittu vuosien 2012–2021 aikana 11 yhteisösakkoa ja toiminnassa tehdyt laiminlyönnit ovat muun muassa antaneet yritykselle perusteettoman kilpailuedun niihin yrityksiin nähden, jotka noudattavat velvoitteita. Yhtiön toiminnassa oli havaittavissa piittaamattomuutta työturvallisuusmääräysten noudattamisessa. Laiminlyöntien lukuisuus, laatu, vakavuus ja samankaltaisuus eri työmailla sekä henkilöstön riittämätön perehdytys osoittivat sellaista huolimattomuutta yrityksen toiminnassa, että edellytykset yhteisösakon määräämiselle olivat olemassa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että asbestille altistuminen voi aiheuttaa vakavia sairauksia ja jopa ennenaikaisen kuoleman. Asbestille altistuneet työntekijät eivät yleensä saa altistumishetkellä oireita lainkaan, vaan altistumisen seuraukset näkyvät usein vasta pitkällä viiveellä vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä. Asbestipurkutyössä tulee aina noudattaa erityistä varovaisuutta ja asbestityön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (798/2015) määräyksiä.

Keski-Suomen käräjäoikeuden asia nro R 22/2647. Tuomio on lainvoimainen.