Asiakkaiden erityistarpeet huomioidaan nyt entistä paremmin Kestilän naisten avovankilassa

1.9.2021 alkaen Rikosseuraamuslaitos luopui niin kutsutuista seka-avovankiloista, joissa mies- ja naispuoliset vangit olivat samassa vankilassa. Kestilän ja Jyväskylän vankilat olivat ennen muutosta Pohjoismaiden viimeisiä seka-avovankiloita. Rikosseuraamuslaitoksen viime syksynä tekemässä naisvankiselvityksessä todettiin, että naisvangit ovat pienenä vankiryhmänä jääneet paljolti huomaamatta, eikä naisten erilaisia tarpeita ole osattu riittävästi huomioida vankilan arjessa. Naisvankien sijoittamista ja toimintaa kehitetään Rikosseuraamuslaitoksessa monin eri tavoin. Ensimmäinen näistä toimista oli seka-avovankiloista luopuminen. Myös päätöstä naisvangeille tarkoitetuttujen suljettujen vankiloiden osastojen valtakunnallisesta sijoittamisesta valmistellaan parhaillaan.

— Naisvankien kannalta on tärkeää, että he saavat sellaisia palveluja, joita he tarvitsevat. On tärkeää, että naiset pääsevät suorittamaan rangaistustaan turvalliseen ympäristöön, jossa kuntoutumiselle on hyvät edellytykset. Keskeisenä onnistumisen avaimena on osaava henkilökunta, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen naisvankiprojektin projektipäällikkö Virva Raitio.

Naisvankien opintomahdollisuudet turvattu

— Kestilän muutos naisten avovankilaksi on sujunut erittäin hyvin ja siitä on kiittäminen henkilökuntaa, Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti kertoo. — Henkilökunta on ollut aktiivinen niin asiaan liittyvän kouluttautumisen kuin toimintojen ja käytäntöjen muuttamisen osalta.

Myös yhteistyötahot ovat olleet tärkeä osa muutoksen läpiviemistä. Erityisesti laitoksessa opetustoimintaa järjestävä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU)on Iinatin mukaan lähtenyt upeasti mukaan muutokseen ja Kestilän aikaisemmat opintomahdollisuudet puu-, metalli ja tietotekniikka-alat on muutettu isoksi Valma-kokonaisuudeksi. — Naisilta ei ole poistettu aikaisempia oppimismahdollisuuksia, vaan ne on mahdollista sisällyttää Valma-opintoihin, Iinatti kertoo. — Valmassa jokaiselle henkilölle muodostetaan hänen rangaistusajan suunnitelmaansa edistävä lukujärjestys. Tavoitteena on, että opinnot ovat yksilöityjä ja oppimisesta saadaan positiivisia kokemuksia tulevaisuutta varten. Lisäksi Kestilässä on mahdollista opiskella myös muiden koulutuksen järjestäjien sähköisillä oppimisalustoilla.

Henkilökunnan lisäksi myös asiakkaat tyytyväisiä muutokseen

Iinatti kertoo, että muutos naisvankilaksi on koettu vankienkin keskuudessa positiivisena. — Naisilla on nyt mahdollisuus keskittyä itseensä ja omaan hyvinvointiin ilman vastakkaisen sukupuolen tuomia häiriötekijöitä. Lisäksi toimintaa ja käytäntöjä on helpompi muuttaa, kun pystymme keskittymään naiserityisyyteen paremmin.

Kehittämistä on vielä jäljellä, koska naisvankila-aikaa on takana vasta muutama kuukausi. — Pyrimme ottamaan koko henkilökunnan osaamista käyttöön. Lisäksi olemme ottaneet asiakaslähtöisen kehittämisen osaksi kehitystyötä. Tällä hetkellä tarvitsemme henkilökunnalle enemmän aikaa ja mahdollisuuksia tuoda ajatuksiaan esille ja erityisesti käytäntöjen yhtenäistäminen on tärkeää. Koska muutokset ovat tapahtuneet nopeasti, on ymmärrettävää, että kaikki ei ole vielä täysin selkeää ja valmista, Iinatti sanoo.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala ja kehitysjohtaja Riitta Kari vierailevat torstaina 21.10.2021 Kestilän vankilassa tapaamassa henkilökuntaa ja asiakkaita. — Kestilän vankilassa on tehty erinomaista työtä naisvankien toiminnan kehittämiseksi. Sekä laitoksen johto että henkilökunta on lähtenyt aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehittämään laitosta uuteen suuntaan. Muutos on osa isompaa prosessia, jonka tavoitteena on saada vankisijoittelua ja Risen palveluita kohtaamaan paremmin toisensa, Kujala kertoo.

Lisätiedot:

Virva Raitio, projektipäällikkö (naisvankiprojekti), virva.raitio(at)om.fi, p. 050 572 2949

Tapio Iinatti, Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja, tapio.iinatti(at)om.fi, p. 050 595 3220