Asiantuntija tuomarina on ainutlaatuinen ja toimiva ratkaisu ympäristönsuojelulain valitusasioissa
Hanna Nieminen-Finne tarkastelee ympäristöasioiden asiantuntijatuomarijärjestelmää väitöskirjassaan ”Asiantuntija tuomarina. Tekniikan ja luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit ympäristönsuojeluasioissa”. Väitöksessä tarkastellaan erityisesti Vaasan hallinto-oikeutta, joka on ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten asioiden ensimmäinen muutoksenhakuaste koko Manner-Suomessa. Ympäristönsuojeluasioita koskevat valitukset ratkaistaan Vaasan hallinto-oikeudessa moniammatillisessa kokoonpanossa, johon kuuluu tavallisesti kaksi lainoppinutta jäsentä sekä tekniikan tai luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari.
Nieminen-Finne itse on hallinto-oikeustuomari Vaasan hallinto-oikeudessa ja työskentelee usein käytännön työssään moniammatillisessa kokoonpanossa ympäristöasioiden asiantuntijatuomareiden kanssa.
– Tutkimukseni osoittaa, että asiantuntijatuomarijärjestelmän hyödyt ovat ilmeisiä. Substanssiasiantuntijoiden kuuluminen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon mahdollistaa niin sanotut reformatoriset ratkaisut eli sen, että hallintotuomioistuin voi valitusasioissa muuttaa suoraan laajankin ympäristöluvan tekniikkaan ja luonnontieteisiin perustuvia lupamääräyksiä ilman, että asiaa tarvitsee palauttaa viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi, Nieminen-Finne toteaa.
Kyseinen toimintamalli on kokonaiskäsittelyaikojen lyhenemisen vuoksi järkevä ratkaisu niin haitankärsijöiden kuin toiminnanharjoittajienkin kannalta. Toinen selkeä hyöty on se, että asiantuntijatuomarijärjestelmä edistää aineellisen oikeusturvan toteutumista laajoissa, vaikeissa ja monitieteisissä ympäristönsuojeluasioissa.
Pragmaattinen malli
Perinteinen siviili- ja rikosprosessuaalinen näkemys oikeudenkäynnistä on se, että substanssiasiantuntijat antavat lausuntoja tuomioistuimelle. Perinteisessä oikeudenkäynnin mallissa asiantuntijat eivät siis kuulu ratkaisukokoonpanoon. Vaasan hallinto-oikeuden asiantuntijatuomarit ovat ainoita, jotka toimivat tuomarin virassa.
– Ympäristönsuojeluasioissa substanssiasiantuntijan kuuluminen ratkaisukokoonpanoon on kuitenkin perusteltua asioiden erityispiirteiden vuoksi. Kyse on suomalais-ruotsalaisesta pragmaattisesta mallista ratkaista substanssiasiantuntemuksen tarve ympäristöasioissa. Malli on herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa, Nieminen-Finne toteaa.
Substanssiasiantuntemuksen tarve ympäristöasioissa on tunnistettu myös muissa maissa, mutta tarpeeseen vastataan yleensä muilla tavoin kuin sisällyttämällä asiantuntija tuomioistuimen kokoonpanoon.
Asiantuntijoiden vahva rooli on seurausta ympäristölainsäädännön erityisistä vaatimuksista. Joustava, monitieteinen ja suurelta osin EU-oikeuteen pohjautuva ympäristölainsäädäntö edellyttää, että muutoksenhakutuomioistuimella on käytössään substanssiasiantuntemusta. Lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden muutoksenhakuun (ympäristöprosessiin) liittyy erityispiirteitä, kuten asianosaisten moninaisuus ja suuri lukumäärä sekä ympäristön mukanaolo prosessissa.
Jokainen on maallikko jollakin osa-alueella
Ympäristönsuojelulain mukaisia valitusasioita käsittelevän kokoonpanon jäsenet ovat kaikki väistämättä maallikoita jutun jollakin osa-alueella. Jokaisen tuomarin, niin lainoppineen tuomarin kuin asiantuntijatuomarinkin, on otettava kantaa jutun kaikkiin osakysymyksiin (juridisiin, teknisiin, luonnontieteellisiin) itsenäisesti.
Näin ollen yhteistyö ja keskinäinen luottamus ovat tärkeässä asemassa, vaikka jokainen tuomari muodostaa oman mielipiteensä itsenäisesti ja riippumattomasti. Tutkimus osoittaa esimerkiksi äänestysratkaisujen ja jatkomuutoksenhaun (KHO) ratkaisujen kautta, että asiantuntijatuomarit toimivat täysipainoisina tuomareina. He ottavat kantaa jutun juridisiinkin osakysymyksiin itsenäisesti ja saattavat äänestää mitä erilaisimmista kysymyksistä.
Juristijäsenet muodostavat enemmistön ja näin ollen heidän kantansa voittaa, mikäli he ovat yksimielisiä. Tutkimuksessa käsitelty oikeustapausaineisto osoittaa kuitenkin, että jäsenten näkemyksissä on variaatioita äänestystilanteissa, sillä juristijäsenet eivät läheskään aina ole samaa mieltä keskenään ja eri mieltä asiantuntijatuomarin kanssa. Ei voida myöskään kategorisesti sanoa, että KHO olisi aina juristituomareiden kannalla – asiantuntijatuomarin kanta saattaa menestyä muutoksenhaussa.
***
OTL Hanna Nieminen-Finne väittelee lauantaina 5.9.2020 kello 10 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Asiantuntija tuomarina. Tekniikan ja luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit ympäristönsuojeluasioissa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen auditorio 405, Pitkäkatu 28-30 (Tammipiha), Vaasa.
Väitöstilaisuutta voi myös seurata tämän videolinkin kautta: http://vod.kepit.tv/hkivaitos.html.
Vastaväittäjänä on professori Anne Kumpula, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Leena Halila.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Nieminen-Finne:
hanna.nieminenfinne@gmail.com
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme