Asukkailla oltava läpinäkyvästi tarjolla tietoa yhtiön toiminnasta

Jyväskyläläinen Kari Lehtinen on pitkän linjan asukasaktiivi, jolla on vankka asukashallinnon kokemus niin talotason kuin valtakunnan tason asukasvaikuttamisesta. Hän on toiminut oman talonsa asukastoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2005 ja Asokotien hallituksen jäsenenä vuodesta 2014. Lehtinen myös johtaa asukkaista koostuvaa valtakunnallista kehitystyöryhmää.

Vaikuttamista asumiskustannuksiin

- Asukastoimikunnassa olen pystynyt vaikuttamaan jopa asumiskustannuksiin. Omalla päätöksellämme olemme käyttäneet kohdekohtaista hoitovastikkeen ylijäämää siten, että vastike on laskenut. Sen lisäksi taloomme on tehty esityksemme mukaisia korjaustoimia eli olemme vaikuttaneet korjausmäärärahojen käyttöön, kertoo Lehtinen.

Valtakunnan tasolla kehitystyöryhmässä hän on ollut kehittämässä muun muassa pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmää, mikä sekin vaikuttaa yhtiön talouteen.

- Asukkaiden peukalonjälki näkyy tämäntyyppisissä kehitystoiminnoissa. Yhtiön työntekijät tekevät sitten sen työn, että saavat järjestelmät toimimaan kuten haluamme, toteaa Lehtinen.

Asukkaiden ääni kuuluu hallituksessa

Asokotien hallituksessa on yhteishallintolain mukaisesti kaksi asukkaiden edustajaa. Lehtisen lisäksi hallituksessa on oululainen Markku Kokkonen.

- Kokouksen asialistalla on aina myös asukashallintoasiat ja tuomme esiin asukkaiden näkökulmia yhtiön asioihin.  Kehitystyöryhmän perustamisen jälkeen asukasnäkökulman esiin tuominen on helpottunut, kun käsittelemme siellä hallitukseen vietäviä asioita, toteaa Lehtinen.

Asukkaiden ääni on kuulunut esimerkiksi siten, että palvelukeskuspuhelut muutettiin taannoin maksuttomiksi numeromuutoksen myötä. Erityisesti asukasaktiivit kokivat maksullisuuden ongelmaksi hoitaessaan kaikkein asukkaiden asioita palvelukeskuksen kautta.

Yhteisen pöydän idea on ymmärrettävä

Oman asukasaktiiviuran myötä Lehtinen on kokenut, että laki yhteishallinnosta antaa jo nykyisellään hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asumiseen. Hän ei kaipaa lisää päätösvaltaa.

- Päätösvaltaan pitää aina liittyä vastuu päätöksen seurauksista. En haluaisi itse ottaa tavallisena asukkaana henkilökohtaisesti sellaista vastuuta, mitä edellisen hallituskauden aikana esitetyssä asumisoikeuslain muutoksessa esitettiin. Samalla kannalla ovat olleet sekä kehitystyöryhmä että Asofoorumi, joka myös antoi asiasta lausunnon, kertoo Lehtinen.

Lehtinen korostaa, että yhteishallintolain tavoitteena on tuoda asukkaat ja yhtiö saman pöydän ääreen pohtimaan ja kehittämään asumista.

- Näin homma toimii ainakin meidän yhtiössä. Saamme tietoa ja pystymme antamaan palautetta asukaskokouksissa, asukastoimikunnissa, budjettikokouksissa, kehitystyöryhmässä ja Asofoorumissa. Mitä vielä pitäisi lisätä? Kun katsotaan asiaa kokonaisuuden kannalta, osakeyhtiön pitää kantaa vastuu yhtiön toiminnasta. Me asoasukkaat olemme ostaneet asumisoikeuden, emme yhtiön osakkuutta. Silti on tärkeää, että saamme tietoa läpinäkyvästi ja pääsemme vaikuttamaan yhtiön toimintaan juuri siten kuin se on jo mahdollista, korostaa Lehtinen.

Asukasedustajien valintaprosessia kehitetään

Kehitystyöryhmään ja Asofoorumiin osallistujat on tähän mennessä valittu 31 toimintapaikkakunnan talojen asukastoimikunnille suunnatun kyselyn perusteella. Valintaprosessin kehittämisestä kerättiin asukkaiden ideoita syyskuisessa Asofoorumin kokouksessa.

- Kehitystyöryhmä linjasi taannoin, että valtakunnan tason toimintaan mukaan haluavan tulee olla asukastoimikunnan puheenjohtaja ja asunut asoasunnossa kaksi vuotta. Lisäksi pitää olla kiinnostunut asumisen sekä asukkaiden ja yhtiön välisen yhteistyön kehittämisestä, kertoo Lehtinen.

Asofoorumi kokoontuu Helsingissä vuosittain ja kehitystyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Talojen asukaskokoukset ja talotoimikunnille tarkoitetut budjettikokoukset pidetään vuosittain. Alueelliset puheenjohtajatapaamiset järjestetään kerran vuodessa.

- Kauheasti ei ole tunkua ollut näihin vaikuttamispaikkoihin. Suosittelen kuitenkin osallistumista kaikkiin Asokotien asukashallintomallin mukaisiin toimintoihin, koska niiden kautta pystyy vaikuttamaan omaan asumiseensa niin asumisviihtyisyyden kuin myös kustannusten osalta, kannustaa Lehtinen.