Asuntolainamarkkinoilla yhä vilkasta marraskuussa 2021
Marraskuussa 2021 uusia asuntolainoja nostettiin 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 3,1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 180 milj. euroa. Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana asuntolainoja on kokonaisuudessaan nostettu yhteensä 12 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Runsaiden nostomäärien vuoksi asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli edelleen nopeaa (4,2 %) marraskuun 2021 lopussa. Kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut heinäkuun 2021 jälkeen. Marraskuun 2021 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 106,7 mrd. euroa, josta sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli 0,76 % marraskuussa 2021. Keskikorko on pysynyt lähes samana usean vuoden ajan, mutta viime kuukausina se on noussut hieman. Edellisen kerran keskikorko oli korkeampi toukokuussa 2019. Keskikorko on noussut sekä omistus- että sijoitusasuntolainoissa. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli 0,74 % marraskuussa 2021. Samaan aikaan uusien sijoitusasuntolainojen korko oli korkeampi, 0,91 %.
Pandemian aikana monet kotitaloudet ovat panostaneet asumiseen, mikä on näkynyt kasvaneissa asuntolainojen ja vapaa-ajanasuntolainojen nostoissa. Samalla pisimmät takaisinmaksuajat ovat yleistyneet. Takaisinmaksuajaltaan yli 25 vuoden lainojen osuus uusista nostetuista asuntolainoista oli 40,3 %. Näiden lainojen osuus on kasvanut 10 prosenttiyksikköä pandemian alusta eli helmikuun 2020 jälkeen. Keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 21 vuotta ja 3 kuukautta marraskuussa 2021. Sijoitusasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika (18 v ja 2 kk) oli selvästi lyhyempi kuin omistusasuntolainojen (21 v ja 3 kk).
Lainat
Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli marraskuun 2021 lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 18,0 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[1] marraskuussa 1,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 505 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 1,5 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli marraskuun lopussa 97,0 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 39,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli marraskuun 2021 lopussa 109,1 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 100,1 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,2 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat marraskuussa 51 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli marraskuussa 0,18 %.
Lisätietoja antavat
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 31.1.2022 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme