Finanssiala ryFinanssiala ryFinanssiala ry

Asuntovarallisuudessa potentiaalia nostaa ikääntyneiden hyvinvointia

Jaa
Asuntovarallisuuden purkaminen tarjoaisi yhden keinon vastata ikääntyneiden kasvavaan hoivapalvelujen tarpeeseen. Asuntovarallisuutta purkamalla voitaisiin lisätä yksilöiden omaa valinnanvaraa hoivapalveluihin liittyen. Samalla se kasvattaisi kulutukseen perustuvia verotuloja ja vapauttaisi perheasuntoja nuoremmille kotitalouksille. Silver Economy -tapahtumassa Helsingissä nostettiin esiin myös yksityisten eläke- ja hoivavakuutusten tarve sekä yksityisten vakuutusten ja sosiaalivakuutuksen yhteensovittaminen.

Ikääntyessä hoivantarve kasvaa, käytettävissä olevat tulot pienenevät ja kotitalouksien varallisuus on tyypillisesti kiinni omistusasunnoissa. Yksinkertaisin tapa ratkaista pattitilanne olisi purkaa asuntovarallisuutta eli muuttaa pienempään asuntoon tai vuokralle, jolloin varallisuutta vapautuisi myös yksityisten hoivapalvelujen ostoon. Pelko säästöjen riittävyydestä ja sopivien eläkevakuutusten puute ajaa kuitenkin kotitalouksia pitämään varallisuutensa kiinni asunnossa.

"Asuntovarallisuutta purkamalla moni ikääntynyt pystyisi vapauttamaan varallisuuttaan kulutukseen ja ostamaan yksityisiä palveluja, joiden ansiosta hän voi asua kotona pidempään. Samalla kulutukseen perustuvat verotulot kasvaisivat ja perheasuntoja vapautuisi nuoremmille kotitalouksille. Asuntovarallisuuden purkaminen hyödyttäisi siis myös muuta yhteiskuntaa", korostaa Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.

Silver Economy -tapahtumassa Helsingissä puhunut Määttänen toivoo markkinoille vakuutuksia, jotka helpottaisivat asuntovarallisuuden hyödyntämistä. Yksityisiä eläkevakuutuksia on tarjolla, mutta ne edellyttävät usein pitkäaikaista säästämistä.

"Ikääntyneet tarvitsisivat kilpailullisesti hinnoiteltuja kertamaksuisia eläkevakuutuksia, jotka tarjoaisivat tasaisen tulovirran loppuelämäksi. Elinikäisen eläkevakuutuksen ansiosta ihmisten ei tarvitse lykätä säästöjen kuluttamista siltä varalta, että he sattuvat elämään poikkeuksellisen pitkään. Hoivavakuutus puolestaan olisi tehokkain tapa varautua pitkäaikaiseen hoivan tarpeeseen. Tarvittava säästösumma on paljon suurempi ilman vakuutusta", Etlan Määttänen pohtii.

Myös Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi peräänkuuluttaa uusien mahdollisuuksien luomista vanhushoivan rahoitukseen. Yhä suurempi osa suomalaisista olisi valmis käyttämään omaisuuttaan ja säästöjään mieluummin omaan hyvinvointiinsa kuin jättämään lapsilleen mahdollisimman suuren perinnön. Tämä selviää FA:n teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa kolme neljäsosaa vastaajista oli tällä kannalla.

”Ihminen on usein rikkaimmillaan kuolinpäivänään. Siinä ei ole järkeä. Niitä, joilla on varaa, pitää kannustaa ottamaan suurempi vastuu hyvinvointinsa rahoituksesta”, Kauppi painottaa.

Etla arvioi, että asuntovarallisuuden purkamista voitaisiin edesauttaa myös verotusta uudistamalla. Hoivavakuutuksen korvauksia ei tulisi verottaa ja asuntojen varainsiirtovero tulisi muuttaa kiinteistöveroksi, jotta asuntovarallisuuden purkaminen helpottuisi. Olisi myös syytä linjata, että asuntovarallisuuden muuttaminen eläkevakuutukseksi ei kasvata mahdollista laitoshoivan asiakasmaksua.

Tärkeässä roolissa on myös finanssiosaaminen kehittäminen. Ikääntyneiden epävarmuus arvioida ja vertailla elinikäisiä vakuutustuotteita saattaa osaltaan selittää haluttomuutta purkaa asuntovarallisuutta. Julkinen valta voi myös tarjota kuluttajille työkaluja vakuutusten vertailemiseen.

Silver Economy Forum on sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja Finanssialan järjestämä korkean tason foorumi Finlandia-talolla 9.-10.heinäkuuta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä yhdysvaltalaisen Global Coalition on Aging kanssa. Tilaisuus on osa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden virallista ohjelmaa. Samalla foorumi on yksi YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmenen (Decade of Healthy Aging) lähtölaukauksista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, ETLA, p. 041 545 6721, niku.maattanen@etla.fi
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssiala ry, p. 020 793 4210, piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
Kehityspäällikkö Kristiina Siikala, Finanssiala ry, p. 020 793 4273, kristiina.siikala@finanssiala.fi

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote

Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.

FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye