Finanssiala ryFinanssiala ryFinanssiala ry

Asuntovarallisuudessa potentiaalia nostaa ikääntyneiden hyvinvointia

Jaa
Asuntovarallisuuden purkaminen tarjoaisi yhden keinon vastata ikääntyneiden kasvavaan hoivapalvelujen tarpeeseen. Asuntovarallisuutta purkamalla voitaisiin lisätä yksilöiden omaa valinnanvaraa hoivapalveluihin liittyen. Samalla se kasvattaisi kulutukseen perustuvia verotuloja ja vapauttaisi perheasuntoja nuoremmille kotitalouksille. Silver Economy -tapahtumassa Helsingissä nostettiin esiin myös yksityisten eläke- ja hoivavakuutusten tarve sekä yksityisten vakuutusten ja sosiaalivakuutuksen yhteensovittaminen.

Ikääntyessä hoivantarve kasvaa, käytettävissä olevat tulot pienenevät ja kotitalouksien varallisuus on tyypillisesti kiinni omistusasunnoissa. Yksinkertaisin tapa ratkaista pattitilanne olisi purkaa asuntovarallisuutta eli muuttaa pienempään asuntoon tai vuokralle, jolloin varallisuutta vapautuisi myös yksityisten hoivapalvelujen ostoon. Pelko säästöjen riittävyydestä ja sopivien eläkevakuutusten puute ajaa kuitenkin kotitalouksia pitämään varallisuutensa kiinni asunnossa.

"Asuntovarallisuutta purkamalla moni ikääntynyt pystyisi vapauttamaan varallisuuttaan kulutukseen ja ostamaan yksityisiä palveluja, joiden ansiosta hän voi asua kotona pidempään. Samalla kulutukseen perustuvat verotulot kasvaisivat ja perheasuntoja vapautuisi nuoremmille kotitalouksille. Asuntovarallisuuden purkaminen hyödyttäisi siis myös muuta yhteiskuntaa", korostaa Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.

Silver Economy -tapahtumassa Helsingissä puhunut Määttänen toivoo markkinoille vakuutuksia, jotka helpottaisivat asuntovarallisuuden hyödyntämistä. Yksityisiä eläkevakuutuksia on tarjolla, mutta ne edellyttävät usein pitkäaikaista säästämistä.

"Ikääntyneet tarvitsisivat kilpailullisesti hinnoiteltuja kertamaksuisia eläkevakuutuksia, jotka tarjoaisivat tasaisen tulovirran loppuelämäksi. Elinikäisen eläkevakuutuksen ansiosta ihmisten ei tarvitse lykätä säästöjen kuluttamista siltä varalta, että he sattuvat elämään poikkeuksellisen pitkään. Hoivavakuutus puolestaan olisi tehokkain tapa varautua pitkäaikaiseen hoivan tarpeeseen. Tarvittava säästösumma on paljon suurempi ilman vakuutusta", Etlan Määttänen pohtii.

Myös Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi peräänkuuluttaa uusien mahdollisuuksien luomista vanhushoivan rahoitukseen. Yhä suurempi osa suomalaisista olisi valmis käyttämään omaisuuttaan ja säästöjään mieluummin omaan hyvinvointiinsa kuin jättämään lapsilleen mahdollisimman suuren perinnön. Tämä selviää FA:n teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa kolme neljäsosaa vastaajista oli tällä kannalla.

”Ihminen on usein rikkaimmillaan kuolinpäivänään. Siinä ei ole järkeä. Niitä, joilla on varaa, pitää kannustaa ottamaan suurempi vastuu hyvinvointinsa rahoituksesta”, Kauppi painottaa.

Etla arvioi, että asuntovarallisuuden purkamista voitaisiin edesauttaa myös verotusta uudistamalla. Hoivavakuutuksen korvauksia ei tulisi verottaa ja asuntojen varainsiirtovero tulisi muuttaa kiinteistöveroksi, jotta asuntovarallisuuden purkaminen helpottuisi. Olisi myös syytä linjata, että asuntovarallisuuden muuttaminen eläkevakuutukseksi ei kasvata mahdollista laitoshoivan asiakasmaksua.

Tärkeässä roolissa on myös finanssiosaaminen kehittäminen. Ikääntyneiden epävarmuus arvioida ja vertailla elinikäisiä vakuutustuotteita saattaa osaltaan selittää haluttomuutta purkaa asuntovarallisuutta. Julkinen valta voi myös tarjota kuluttajille työkaluja vakuutusten vertailemiseen.

Silver Economy Forum on sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja Finanssialan järjestämä korkean tason foorumi Finlandia-talolla 9.-10.heinäkuuta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä yhdysvaltalaisen Global Coalition on Aging kanssa. Tilaisuus on osa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden virallista ohjelmaa. Samalla foorumi on yksi YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmenen (Decade of Healthy Aging) lähtölaukauksista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, ETLA, p. 041 545 6721, niku.maattanen@etla.fi
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssiala ry, p. 020 793 4210, piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
Kehityspäällikkö Kristiina Siikala, Finanssiala ry, p. 020 793 4273, kristiina.siikala@finanssiala.fi

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye